Loomion Alanna tapasi Till Wolferin POC21 -tapahtumassa, 6 viikon innovaatioleirillä Ranskassa. Leiri keskittyi kestävyyttä edistäviin avoimen lähdekoodin laitteistoihin. Till oli mukana antamassa asiantuntemustaan arkkitehtina ja suunnittelijana. Hän poistui hetkeksi kertomaan, miten hän tekee kotonaan yhteistyötä 200 hengen taiteilijakollektiivissa, joka on vallannut 12 rakennusta Hampurissa Saksassa.
Gängeviertelin tarina
Finanssikriisin jälkeen taiteilijat kaikkialla Saksassa kokivat kohtuuhintaisten luovan työn tilojen puutteen rajoittavan heitä ja pohtivat tyhjille rakennuksille vaihtoehtoista käyttöä.
Erityisesti Hampurissa vuokrat olivat hyvin korkeita. Vuonna 2009 suuri joukko taiteilijoita ja aktivisteja päätti vallata rakennuksia – mutta ainutlaatuisella tavalla.
”Kutsuimme sitä ’avoimien ovien politiikaksi’. Vallasimme 12 taloa Hampurin keskustassa viikonlopun kestäneiden katujuhlien aikana.”
He täyttivät 12 tyhjää rakennusta taidenäyttelyillä ja kutsuivat yleisön sisään osoittaen taiteen ja itse rakennusten yhteiskunnallisen ja kulttuurisen arvon.
Vuosia myöhemmin tämä elinvoimainen yhteisö, Gängeviertel – jonka nimi tarkoittaa ”kujia” – toimii edelleen vahvasti. Yli 200 ihmistä asuu uuteen käyttöön otetuissa vanhoissa satamatyöläisten taloissa, jotka on nyt tunnustettu historiallisiksi rakennuksiksi ja pelastettu purkamiselta.
Jokainen 12 talosta sai oman luonteensa: yksi katutaiteilijoille, toinen vasemmistolaisille poliittisille aktivisteille ja toinen kuvataiteen harjoittajille. Se on luovan yhteisön saari teräksen ja lasin täyttämällä liikekeskusta-alueella.
”Ympärillämme on vain pilvenpiirtäjiä. Googlen, Facebookin ja Exxon Mobilen Saksan pääkonttorit ovat aivan naapurissamme, ovi ovelta…. Se on aika erikoinen kontrasti.”
Miten tehdä yhteistyötä 200 ihmisen kanssa
Viikoittaisten yleiskokousten lisäksi Gängeviertelin asukkaat käyttivät pitkiä sähköpostilistoja. Viestien määrä kasvoi kuitenkin ylivoimaiseksi, ja sähköposteja tuli kymmeniä päivässä. Se ei ollut käytännöllistä, joten he etsivät toisenlaista verkkoratkaisua.
Käytämme Loomiota, kun kyseessä ovat syvällisemmät keskustelut, joista emme voi vain päättää yleiskokouksessa, koska ne vaativat enemmän valmistelua. Siirrämme kysymyksen Loomioon, ihmiset keskustelevat siitä viikon tai kaksi, ja sitten se palaa yleiskokoukseen.
Yksi esimerkki päätöksestä, jonka käsittely oli paljon käytännöllisempää Loomiossa kuin kasvokkain, koski baarin ja kohtaamispaikan, ”koko kollektiivin olohuoneen”, remonttia. Huomioon otettavia mielipiteitä ja yksityiskohtia oli paljon. Arkkitehtipiirustukset ladattiin palveluun, ja yhteisö pystyi saavuttamaan konsensuksen.
Till pohtii nyt syvemmin, mitä verkkopäätöksenteolla voitaisiin saavuttaa.
”Keskustelu, jonka haluaisin viedä Loomioon, koskee sitä, millaisen omistusmuodon haluamme vallatuille taloille tulevaisuudessa, koska keskustelemme siitä parhaillaan kaupungin kanssa. Ostammepa tai vuokraammepa ne, yksityiskohtaisia ratkaisuja on paljon, ja juuri siihen Loomio sopii todella hyvin.”
Yksi syy siihen, miksi tehokas verkkoyhteistyö on Gängeviertelille niin tärkeää, on kollektiivin tarve ottaa suuri määrä ihmisiä aidosti mukaan.
Kun ajattelee 200 ihmisen kollektiivia, kyse on mittakaavasta. Jos todella haluaa kaikkien osallistuvan päätökseen, se on yleiskokouksessa lähes mahdotonta. Jotkut puhuvat hyvin ulospäinsuuntautuneesti ja kovaäänisesti, joten niiden, joilla ei ole kykyä puhua julkisesti, on vaikea saada ääntään kuuluviin. Verkkotyökalun avulla se on paljon helpompaa. Kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa – se on täydellistä.
Toinen keskeinen tekijä on käsiteltävien asioiden monimutkaisuus. Kun monimuotoinen yhteisö luovia, vapaasti ajattelevia ihmisiä huolehtii rakentamisesta, lakiasioista, tapahtumien järjestämisestä, luovista projekteista ja yhdessä asumisesta, keskusteltavia asioita syntyy valtavasti.
”Monimutkaisemmat päätökset vievät kasvokkain liian kauan. Ihmiset väsyvät. On tunnin kokous, jossa kukaan ei kuuntele. Siinä, että 50 tai 60 ihmistä istuu huoneessa yrittämässä tehdä päätöstä jostakin, on tietyt rajansa. Mielestäni päätökset ovat perustellumpia, kun useampi ääni tulee kuulluksi, ja lopputulokset ovat yksinkertaisesti parempia.”
Tekemisen innoittava voima
”Heti kun ihmiset tulevat Gängeviertel-kollektiiviin, he näkevät sisään astuessaan, että täällä toimitaan täysin eri tavalla. He innostuvat valtavasti pohtimaan uudelleen omaa tavanomaista elämäntapaansa.”
Vaikka Tillin mukaan voi tuntua hieman oudolta, että turistibussit pysähtyvät hänen talonsa kohdalle, hän on ylpeä voidessaan näyttää toisenlaisen elämäntavan, jonka ihmiset voivat nähdä omin silmin.
”Minusta on aika hienoa todella yrittää toteuttaa sitä. Ei aina vain jättää sitä hypoteettiseksi ajatukseksi – ’Meillä voisi olla tulevaisuus, jossa olemme lähempänä toisiamme, teemme enemmän yhteistyötä ja jaamme asiat tasaisemmin’ – vaan todella yrittää toteuttaa sitä jokapäiväisessä elämässä.”
Katso lisää heidän verkkosivuiltaan ja Facebook-sivultaan. Jos olet joskus Hampurissa, poikkea katsomaan itse – yhteisöllinen, luova elämä ei ole hypoteettista, vaan se toteutuu Gängeviertelissä joka päivä.
Tunnisteet: Asiakastarinat Yhteisöasuminen Yhteisö Artikkelit ja haastattelut
