Aikataulu ja kokoontumisformaatti
Täällä voisi miettiä hieman myös aikataulutusta.
Itselleni tuli mieleen mm nämä kysymykset:
Kuinka paljon varataan aikaa yhden kirjan lukemiselle?
* Esim 2, 4, 6 vai 8 viikkoa?
* Valitaanko kirjakohtaisesti?
Milloin lukupiiri aloittaa varsinaisen toiminnan?
Kuinka kokoonnutaan, ja miten kokoontuminen valmistellaan?
(Mukana on porukkaa ainakin Joensuusta, Turusta ja Helsingistä tällä hetkellä)
Vaikka äänestyksillä onkin tärkeä osallistava ja yhteistä tahdonmuodostusta sosiokulttuurisesti ohjaava tärkeä merkitys, en itsekään ole varsinkaan näin pienellä porukalla äänestyksien innokas kannattaja, koska millään vaalitavalla harvoin kyetään tarpeeksi hienovaraisesti huomioimaan tilanteen monialaisuus, monimerkityksellisyys ja orastava mahdollinen konsensus aiheesta. Näin suurten painotusten kanssa kuka tahansa voi myös helposti kääntää päälaelleen äänestyksen tuloksen. Ovatko muuten kaikki mukaan haluavat edes vielä äänestäneet? Kyselyllä ei tannut olla mitään dead-linea!? Kuka muuten ehdotti tällä hetkellä eniten ääniä saanutta kirjaa?
Valintaprosessi ja keskustelu sinänsä ei kuitenkaan siis ole merkityksetön vaihe lukupiirin toiminnassa. Kiinnostuksen herääminen ja tulokulmien esittely on keskustelun avaamisessa tärkeä vaihe, missä äänestys voisi toimia vain "neuvoa antavana". Listaa kannattaa kasvattaa (ja välillä karsia) varsinkin jos saamme järjesteltyä sitä vaikka politiikkapilareiden mukaisesti ja liitettyä (edes lyhyet) suositukset sen yhteyteen. Jatkossa kaikkein jouhevimpana pitäisin (aikaisemmin esittelemääni hyväksi koeteltua) kirjapiiri-mallia, jossa piirin jäsen kukin vuorollaan toimisi isäntänä/emäntänä esitellen, fasilisoiden, koordinoiden, moderoiden ja syntetisoiden keskustelua listalta valitsemansa kirjan pohjalta. Näin liikkeen suunta, käytännön tilanne ja ajoitus tulisi huomioitua paljon hienovaraisemmin aiheen valinnassa (=parviälyä?).
@ristoalakaila sulla on monia hyviä huomioita dialogisen prosessin hyödyistä ja jaan ne. Peräänkuulutan sitoutumista aikana jolloin ihmisten huomiosta & ajasta kilpailu on erittäin kovaa.
Vastatakseni kysymykseesi kuka ehdotti tällä hetkellä ykkösenä olevaa kirjaa (28 p. Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä (Emilia Kukkala ja Pontus Purokuru)) - se olin minä. En tosin ole lukenut kirjaa vielä kokonaan tai osittain tai edes lainannut sitä, joten en osaa vielä antaa mitään lukuohjeita. Mutta jos se on varma/varmistuu, että tämä luetaan ensiksi, niin toki voin toimia fasilitaattorina.
Luettavat kirjat voisi minustakin liittyä politiikkapilareihin. Toisaalta miten tiukasti sitä sitten tulkittaisiin? Osa nykyisistä listalla olevista kirjoista ei varmaankaan kovin suorasti liity politiikkapilareihin, mutta voivat olla ymmärrystä avartavia kirjoja. Esim. fasismia käsittelevät kirjat liittyvät ainoastaan mutkan kautta maahanmuuttoon...
Koen, että tähän ketjuun on annettu paljon hyviä ja arvokkaita kommentteja, joihin en pysty ja ehdi nyt kaikkiin itse vastaamaan. Uskon, että nyt esiin nostetut pointit päätöksenteon tavoista ovat tärkeitä. Ne myös osoittavat yhden oleellisen dilemman, joka sisältyy demokraattisen prosessin luonteeseen.
Ilman hierarkista formaalia rakennetta (johtajaa, vastuuhenkilöä) jää ymmärtääkseni 2 pääasiallista tapaa, jolla asioita voidaan legitiimisti päättää yhdessä (tämä on valitettavasti nopea yksinkertaistus, eikä ota huomioon kaikkia tärkeitä puolia/nyansseja).
Avoin keskustelu, jossa saavutetaan yhteinen konsensus asiasta.
Äänestys, joka perustuu siihen, että hyväksytään majoriteetin mielipide/näkemys asiasta. Tällöin on yleensä todettu, että avoimella keskustelulla ei voida saavuttaa haluttuja tuloksia tavoitellussa ajassa.
Avoimessa keskustelussa on hyvänä puolena se, että kaikki tulevat kuulluksi. Sitä kautta
* estetään ihmisten vieraantuminen itse prosessista
* vähemmistöjen mielipiteet ja näkemykset tulevat paremmin otetuksi huomioon, ja
* saavutetaan lisäksi kattava yhteinen ymmärrys siitä mitä ollaan päätetty.
Kuten Tuuliakin huomautti tämä vaatii kuitenkin verrattain korkeaa sitoutumisen astetta, yhteisten kompromissien tekemistä, uskallusta luopua ns "omista" näkemyksistään yhteisen päätöksen saavuttamiseksi ja on siksi myös hidas sekä energiaa vaativa tapa tehdä päätöksiä. Kun yhteistä näkemystä ei saada syystä tai toisesta synnytettyä, tai ihmiset eivät ehdi muiden kiireidensä/intressiensä takia kunnolla sitoutumaan keskusteluun, äänestys on usein seuraavaksi paras vaihtoehto.
Äänestyksen huonoimpia puolia on sitten se, että siinä joku jää aina vähemmistöön, ja mielipiteet jäävät kuulematta. Tämä vieraannuttaa ihan yhtä lailla ihmisiä ja kannustaa toisaalta myös tietynkaltaiseen faktionalismiin. Tuulian esittelemä Falkvingen pointti on tärkeä:
Äänestys ei saa olla mielestäni itsetarkoitus tyyliin, kaikki hyvin kunhan äänestetään, vaan sen pitää olla ryhmän toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että Falkvinge demonisoi "demokraattisen äänestyksen" binäärivaihtoehtojen antamisena, joka luo aina häviäjiä.
Lisäksi tämä on mulle tärkeä pointti:
Suomen diemin ja lukupiirinkin ongelmana on se, että kovinkaan moni ei ole valmis sitoutumaan ajankäytöllään niin paljon kuin olisi tarpeellista keskustelemaan asioista, jotta päätöksiin löydettäisiin konsensus. Tämä on erityisesti läsnä online-ryhmien työskentelyssä, jossa ryhmään sitoutuminen on psykologisistakin syistä väljempää kuin offline-ryhmissä.
Koen itse (olen tainnut aikaisemminkin tämän sano, pahoittelut jos tuntuu toistolta), että voin saavuttaa huomattavan määrän lisäarvoa oman elämäni ja ajatteluni kannalta siitä, että kokeilemme ja yritämme löytää uusia horisontaalisia (ja siksi myös inklusiivisia) tapoja saapua yhteisymmärrykseen asioista ja muodostaa yhteistä mielipidettä esim loomion kaltaisten päätöksentekoalustojen avulla. Tässä on nimenomaan nähdäkseni kyse myös jatkuvasta tasapainottelemisesta perinteisen hierarkisemman ja horisontaalisen päätöksenteon välimaastossa.
Valitettavasti ensikertalaisille (oma kokemus erittäin vähäinen) prosessi vaatii paljon työtä ja kokeilemista. Tälläkin on toki omat kääntöpuolensa; ihmiset joilla ei ole aikaa tai jotka ovat jo luoneet oman käsityksensä siitä, millainen on hyvä ja tehokas päätöksentekoprosessi mitä todennäköisimmin vieraantuvat prosessista kokiessaan sen turhan resurssisyöpöksi.
Sama tietysti pätee lopulta isellänikin, aika on rajallista ja itse lukupiiri on lopulta kuitenkin vain yksi osa diemin toimintaa. Muullekin pitää jättää tiiviin opiskelun ohessa aikaa.
@ristoalakaila
Kyselyllä ei tannut olla mitään dead-linea!?
Ajattelin, että deadline olisi sama kuin aloituspvm. Sitä en tosin tainnut kirjoittaa ylös (käytännönkin kannalta, koska siinä valitaan aloituspvm:nä aloitettava kirja).
Jos uutta äänestystä harkitaan niin voisi Ville selvittää vielä onnistuuko äänestystapa saada teknisesti toteutumaan kokonaan suhteellisesti (Bordan vaalitavalla: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa) eli onko mahdollista saada listaan yhtä monta äänestys saraketta kuin kirjojakin.
Aika todennäköisesti onnistuu (jollei Google sitten aseta jotain rajoituksia sarakkeiden määrälle). Bordan vaalimenettelystä oli keskustelua jo aiemminkin. Pekan ja itseni mielestä muistaakseni kyse oli siitä, että kyselylomake on aika työläs täyttää jos preferenssejä pitää laittaa kaikkien kirjojen verran. Mun mielestä tuo 10 pistettä on ok kompromissi. Tässä jaan myös Tuulian huolen asiasta:
...minusta on todella ikävää, että olemme luoneet äänestysjärjestelmästä sellaisen, että se syrjäyttää joidenkin ihmisten osallistumisen yhteisen kirjan valitsemiseen.
@ristoalakaila
Itse en saanut äänestettyä kuin kahdeksasta kirjasta.
Kyselyn ensimmäisen osian alalaidassa on ainakin itselläni näkyvissä scrollaus-palkki, josta sarakkeita voi liu'uttaa lisää näkyviin.
Jos painotus halutaan pitää, niin voihan kymmenen jälkeen kaikille muille antaa yhden pisteen.
Näinkin voi tehdä. En tiedä tarjoaako se sitten juurikaan lisäarvoa? Eikö se ole suunnilleen sama lopulta matemaattisesti, kuin että lopuista ei anneta pisteitä ollenkaan? Ns oletustasoa vain nostetaan plus yhdellä.
Sitten teknisiä kysymyksiä:
- Mikä päivämäärä alkaa & loppuu ensimmäisen kirjan lukuaika?
- Milloin on ensimmäinen livekeskustelu ensimmäisestä kirjasta?
- Millä alustalla keskustelemme (jit.si, mumble, skype, FB-ryhmäpuhelu jne.)?
- Haluammeko keskustelua varten miettiä lukiessa jotain kysymyksiä? Kukin itse/fasilitaattori?
@tuuliareponen
Lukupiirin toimintaa voisi jouhevoittaa mielestäni sillä, että jokainen lukupiirin jäsen saisi ehdottaa aluksi vain yhtä kirjaa. Eli alussa meillä olisi seitsemän (7) kirjaa, josta arvottaisiin lukujärjestys ja lukupiirin jäsenet sitoutuisivat lukemaan ehdottajan antaman lukualueen siitä. Kun seitsemän kirjaa olisi luettu ja meillä olisi sitoutuneita lukupiiriläisiä vielä suunnilleen saman verran, prosessi alkaisi alusta. Tällä saisimme tehokkaimmin valittua kirjan. Tietenkin se vaatisi jokaiselta luottamusta siihen, että toinen lukupiiriläinen osaa valita kirjan. Voisimme valita joitain yhteisiä ehtoja, kuten ei liian vaikeaa englantia tms.
Ei tämäkään ole huono vaihtoehto. Toisaalta kallistun nykyisen ison listan puolelle siksi, että se tarjoaa tilaa eri vaihtoehtojen kartoittamiselle. Jollakulla paljon lukeneella voi olla useampi äärimmäisen hyvä kirja tarjota piiriin kun taas jollain voi olla vaikeuksia tarjota yksikin. Lisäksi sieltä voi tosiaan kuka tahansa saada innoituksia lukea kirjoja myös kirjapiirin ulkopuolella.
@ristoalakaila
Listaa kannattaa kasvattaa (ja välillä karsia) varsinkin jos saamme järjesteltyä sitä vaikka politiikkapilareiden mukaisesti ja liitettyä (edes lyhyet) suositukset sen yhteyteen.
Kannatan, tämä on mun mielestä hyvä pointti. Risto, noita lyhyitä kuvauksia voi mun puolesta lisätä tuonne ehdotukset-listaan sikäli kun itsellä on aikaa ja resursseja. Kaikilla ryhmän jäsenillä pitäisi olla koordinaattorin oikeudet, eli ketjujen kuvausta voi muuttaa ja uusia ketjuja pystyy ja saa luoda itse.
Mietin tässä, että millä tavalla kirjakeskustelu kannattaisi järjestää sisällöllisesti. En ole koskaan osallistunut lukupiiriin, joten olen mukana "learning by doing"-asenteella.
@ristoalakaila'n jakamista kokemuksista erityisesti mieleen jäi, että huonostakin kirjasta on oikein asennoitumalla mahdollista saada hyvä keskustelu. Toivon, että pyrimme tähän, hyvään ja innostavaan, keskusteluun. Itsellänikin on tässä oppimista - on helppoa ohittaa yhteisen keskustelun tuoma oppimispotentiaali sillä, että kirja itsessään ei vaikuta vuosisadan tärkeimmältä teokselta.
Keskustelusta varmasti saa jokainen eniten irti, jos sovimme yhteisistä keskustelusäännöistä. En ehdota mitään tiukkaa normikokoelmaa, vaan yleisiä keskustelun sujuvuutta edistäviä ohjeita, kuten: "Pysy aiheessa ja, jos esität pitkähkön intertekstuaalisen analyysin, kerro heti alussa miten se liittyy aiheeseen." Kokemukseni mukaan em. ohjeelle on tarvetta tässä ryhmässä. ^
Olen hahmotellut lukualueen kappaleiden purkua varten sisältökysymyksiä. Tarvitsemmeko näiden lisäksi yleiskysymyksiä, kuten "Mitä pidit teoksesta?"? Onko keskustelun aloituksessa tarvetta alustukselle kirjan sisällöstä (käytännössä voisi olla n. 200 sanan tiivistys) vai ei? Entä haluammeko pitää lukupiiripöytäkirjaa videopuhelupurkutilaisuuksista? Niistä voisi tehdä lukupiiriwikin ryhmän ajatuksista.
Keskustelusta varmasti saa jokainen eniten irti, jos sovimme yhteisistä keskustelusäännöistä. En ehdota mitään tiukkaa normikokoelmaa, vaan yleisiä keskustelun sujuvuutta edistäviä ohjeita, kuten: "Pysy aiheessa ja, jos esität pitkähkön intertekstuaalisen analyysin, kerro heti alussa miten se liittyy aiheeseen." Kokemukseni mukaan em. ohjeelle on tarvetta tässä ryhmässä. ^
Ihan hyvä idea. Itse ainakin päädyn ehkä turhan usein keskustelemaan myös epäsuorasti asiaan liittyvistä teemoista.
Ehdotan myös, että käydään keskustelua alkuun yhdessä ketjussa, ja kun pointteja/spesifimpejä keskustelunaiheita ilmenee, niin erkaannutetaan tarpeen mukaan ne omiksi ketjuikseen. Etukäteen on vaikeaa ennustaa, miten keskustelu etenee.
@tuuliareponen
Millä alustalla keskustelemme (jit.si, mumble, skype, FB-ryhmäpuhelu jne.)?
Ääni/videokeskusteluun mieluiten Mumble. WebRTC teknologialla toimivat alustat, kuten Discord ja jitsi olivat jostain syystä hieman ongelmallisia viime kerroilla. Hankin tai pystytän itse meille Mumble-serverin kun keskustelu koittaa.
Principles of Dialogue (Based on research of David Bohm)
Suspend assumptions, do not judge
Observe & listen to one another
Welcome differences & explore them
Allow taboo subjects to be raised safely
Listen to your inner voice
Slow the discussion
Search for the underlying meaning
"Suppose we were able to share meanings freely without a compulsive urge to impose our view or conform to those of others and without distortion and self-deception. Would this not constitute a real revolution in culture."
Summary:
Conversation is creative
Understanding is more important than knowing more
Dialogue is the key to quality conversations
Nyt kun eka kirja on saatu luettua ja purettua, olisi aika valita lukupiirin seuraava kirja. Kiitokset kaikille ekaan kierrokseen osallistuneille. Oma tuntuma on, että toka kirja vois olla vähän syvempi, jos eka kirja oli "arkisempi". Mitä muut ajattelette? Mikä kirja teitä houkuttelee? @katjakiuru @pekkanikander @jonivuojarvi @ristoalakaila @laurisnellman @laurileponiemi @villburn
komppaan, mua vois kiinnostaa kans vähän analyyttisempi vaihtoehto toisena kirjana.
Riston @ristoalakaila kanssa myös keskusteltiin silloin edellisen Mumble-puhelun lopussa lukupiiristä.
Mietittiin seuraavaa parannusta: voitaisiin ottaa edellisen kaltainen Google Forms- äänestys, josta valkattaisiin esim top5 kirjat ja sitten konsensuksella haettaisiin niistä yksittäinen kaikkien mielestä sopiva kirja luettavaksi yhdessä.
Valintakriteerinä konsensusvaiheessa kannattaisi varmaankin myös miettiä mikä kirja sopisi parhaiten Diemin politiikkapilareihin ja olisi liikkeen tavoitteiden kannalta osuvin.
Ehdotan aikatauluksi:
- Äänestetään Google Formsilla ensi viikon aikana (27.2-3.3)
- Viikonloppuna valitaan konsensuksella yhdessä sopiva kirja (voidaan ottaa myös esim lyhyt Mumble-puhelu yhdessä (3.3-5.3)
- Lukuaika (6.3-2.4)
- Purkusessio ja yleinen keskustelu kirjasta loomiossa (2.4-16.4)
- Loppukuu seuraavan kirjan valintaan ja uusien ehdottamiseen
Onko yhtään toteuttamiskelpoisen kuuloinen aikataulu?
Ei vastauksia vielä :)
Tein kuitenkin oma-aloitteisesti jo uuden kyselyn, joka löytyy täältä
Teknisiä ongelmia!
Kyselyyn ei jostain syystä pystynyt tallentamaan vastauksia. Pahoittelut! Resetoin lomakkeen nyt uudestaan. Käykäähän täyttämässä!
Vastattu. Listassa on niin paljon vaihtoehtoja, että vastasin nimen perusteella ja fiilispohjalta. Siellä vielä kummitteli Luokkavallan vahtikoirat, vaikka se juuri luettiin @villburn
Listassa on niin paljon vaihtoehtoja, että vastasin nimen perusteella ja fiilispohjalta.
Jokaisesta on mun mielestä kirjoitettu pieni esittely tuolla ehdotukset ketjussa, sieltä kannattaa lukea. Jos laittaisin ne pitkät esittelyt formssiin, niin lopputulos olisi todennäköisesti aika vaikea navigoida?
Ai niin luokkavallan vahtikoirat tosiaan! Täytyy se muistaa ennen seuraavaa äänestystä varten poistaa sieltä :)
@ristoalakaila
ehdotit tuolla toisessa ketjussa, että kannattaisi ottaa tauko tähän väliin kun tapahtumia on tekeillä. Se on ihan hyvä idea kyllä. Pitäiskö sopia samantein päivämäärä jatkolle?
Heissan! Joko lukupiiri heräisi talvilevoltaan? :) Oisin ainakin itse innokas jatkamaan. @pekkanikander @ristoalakaila @laurisnellman @villburn @jonivuojarvi @esakettunen
Mikä ettei!?
Luen parhaillaan Steve Keen:in "Debunking Economics" -kirjaa. On sen verran raskasta kamaa, että en ihan kenelle tahansa suosittaisi, vaikka onkin varsin hyvää. Keskeinen viesti on varmaan monelle jo jossain määrin tuttu: ns. uusklassisen Chigagolaisen taloustieteen pohja ei ole tieteellisesti tai edes loogisesti kestävä. Keen vain käy läpi sangen systemaattisesti suuren osan ns. perinteisen (tai ortodoksisen) taloustieteen perusteista osoittaen, että ne joko eivät pidä paikkaansa lainkaan (esim. perustuvat kehäpäätelmiin tai sisältävät loogisia virheitä) tai perustuvat oletuksiin, jotka eivät pidä paikkaansa todellisessa maailmassa.
Kunhan saan tämän loppuun kahlattua (mennee vielä pari viikkoa), mielelläni aloittaisin jonkin muun hyvän kirjan.
Mulla on kans vika kesätentti 14.6. , joten sen jälkeen vois olla kiva lueskella kirjoja esim luonnon helmassa :)
Mites täs kantsis edetä? Avataanko keskustelu/äänestys seuraavasta kirjasta sit vaikka 15.6. vai mitä olette mieltä? @villburn @pekkanikander @ristoalakaila
Näin tehdään! Voisko Pekka, joka oli Berliinissä mukana, ehdottaa mikä politiikkapilari olisi aihepiirinsä puolesta juuri nyt ajankohtaisin meidän (DSC) ja koko liikkeen (DiEM25) kannalta!? Mikä on käytännössä tää NextStop? Lauri Holapallakin oli muuten kiinnostava avaus Kalevi Sorsa säätiöllä poliittisen kartan hahmottamiseksi! DiDin näkemys puolueeksi organisoitumisesta olisi tietty hyvä huomioida tulokulmaa valitessa, eikö vain?
@tuuliareponen mun puolesta voidaan kyllä myös jo äänestää ja keskustella kirjan valinnasta vaikka heti alkavan viikon alusta lähtien. Ja varsinainen lukuaika vois alkaa vaikka sitten 14.6 jälkeen tms
@ristoalakaila Suomen diemiläisistä Berliinissä oli mukana Kimmo Neihum, Pekka ei tietääkseni päässyt mestoille? :)
En ollut Berliinissä enkä näytä nyt muutenkaan olevan kovin aktiivinen DIEM:issä. Pakko priorisoida ajankäyttöä. Yritän nyt keskittyä Helsingin paikallisrahaan, siihen että siitä tulisi oikeasti jotain todellista nyt alkavan valtuustokauden aikana.
Tykkäys sille, että teet niin paljon työtä ton paikallisrahan eteen :) Se ois kyl hyvin merkittävä juttu toteutuessaan.
Keskustelua kirjasta voisi jatkaa "Ehdotukset tänne artikkeleista ja kirjoista" -viestiketjussa, eikö niin? @tuuliareponen @villburn @pekkanikander @katjakiuru
Selvä pyy! Avattakoon keskustelu sit liukuvasti tästä lähtien, sikäli kun ehditte tänään kommentoimaan, mutta ensi viikolla kerkeää minunkin puolesta aivan hyvin :)
Juu, tarkoitin Kimmoa! Paikallisrahankin kohtalo kiinnostaa kovasti, mutta nyt terveiset Berliinistä olisi hienoa saada sivuamaan lukupiirin agendaa.
Laitoin seinälle pienen tilannepäivityksen paikallisrahasta.
Puolueeksi organisoituminen euroopan mittakaavassa taitaa olla enempi vieraannuttavaa pohdintaa, kun taas solidaarisuustalouteen liittyvä lohkoketjuteknologia ja paikallisrahat ovat juurikin DiEMin talouspolitiikkapilarin rakentamista käytännössä (New Deal)!?
@pekkanikander kirjoitit: "Tuota noin. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tämän porukan jatkuvaa intoa äänestää formaalisti. Nyt kun luen jo Swarmwisea (jossa siis käsitellään nykyajan aktivismia), voinen todeta ihan ääneen, että jokaisesta pikkuasiasta äänestäminen vie vain ihmisten energiaa ja hidastaa liikettä."
Jokaisella pikkuasialla viittaat ilmeisesti viestiini, jossa kysyin: "Eli äänestämmäkö noista 2-3 eniten pisteitä saaneesta, vai aloitammeko äänestyksen alusta? Itse kannattaisin ensin mainittua vaihtoehtoa, jotta päästään aloittamaan ensimmäinen kierros aikataulun mukaan." Ehdotukseni oli kirjoitettu siinä uskossa, että olisi ollut kaksi kirjaa tasapisteillä johdossa. Toki arvontakin olisi voinut olla käypä ehdotus. Konsensukseen johtava keskustelu kahden erilaisen vaihtoehdon välillä olisi minun mielestäni ottanut enemmän aikaa (ja näin ollut epätehokkaampi valintatapa) kuin äänestys. Sanottakoon, että en toivonut äänestysprosessin alkavan alusta, vaikka laitoin sen vaihtoehdoksi.
Kuitenkin ymmärrän kritiikkiäsi ja meidän on hyvä pysähtyä miettimään mihin kysymyksiin äänestäminen sopii ja mihin ei. Äänestys ei saa olla mielestäni itsetarkoitus tyyliin, kaikki hyvin kunhan äänestetään, vaan sen pitää olla ryhmän toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että Falkvinge demonisoi "demokraattisen äänestyksen" binäärivaihtoehtojen antamisena, joka luo aina häviäjiä. Hän ei tarkastele erilaisia äänestystapoja vaan summaa äänestyksen tällä ajatuksella.
"Ymmärrän toki kuluttuurihistoriallisesta näkökulmasta tämän äänestysinnon. Säästäisin kuitenkin äänestyksen asioihin, joissa ei ole mahdollisuutta "keskustella loppuun asti" ja jossa ihmiset eivät voi helposti äänestää jaloillaan (eli ajankäytöllään). ( Tai jotain sinne päin. En nyt tässä lähde ehdottamaan mitään formaaleja kriteerejä milloin kannattaa äänestää ja milloin ei. Äänestäisitte vain kuitenkin näistä kriteereistäkin... 😏 )"
Suomen diemin ja lukupiirinkin ongelmana on se, että kovinkaan moni ei ole valmis sitoutumaan ajankäytöllään niin paljon kuin olisi tarpeellista keskustelemaan asioista, jotta päätöksiin löydettäisiin konsensus. Tämä on erityisesti läsnä online-ryhmien työskentelyssä, jossa ryhmään sitoutuminen on psykologisistakin syistä väljempää kuin offline-ryhmissä.
Lukupiirin toimintaa voisi jouhevoittaa mielestäni sillä, että jokainen lukupiirin jäsen saisi ehdottaa aluksi vain yhtä kirjaa. Eli alussa meillä olisi seitsemän (7) kirjaa, josta arvottaisiin lukujärjestys ja lukupiirin jäsenet sitoutuisivat lukemaan ehdottajan antaman lukualueen siitä. Kun seitsemän kirjaa olisi luettu ja meillä olisi sitoutuneita lukupiiriläisiä vielä suunnilleen saman verran, prosessi alkaisi alusta. Tällä saisimme tehokkaimmin valittua kirjan. Tietenkin se vaatisi jokaiselta luottamusta siihen, että toinen lukupiiriläinen osaa valita kirjan. Voisimme valita joitain yhteisiä ehtoja, kuten ei liian vaikeaa englantia tms.