Loomio

Aikataulu ja kokoontumisformaatti

Ville Saarinen PublicSeen by 9

Täällä voisi miettiä hieman myös aikataulutusta.

Itselleni tuli mieleen mm nämä kysymykset:

Kuinka paljon varataan aikaa yhden kirjan lukemiselle?
* Esim 2, 4, 6 vai 8 viikkoa?
* Valitaanko kirjakohtaisesti?

Milloin lukupiiri aloittaa varsinaisen toiminnan?

Kuinka kokoonnutaan, ja miten kokoontuminen valmistellaan?
(Mukana on porukkaa ainakin Joensuusta, Turusta ja Helsingistä tällä hetkellä)

Lauri Leponiemi

Helpointa olisi varmasti jakaa kirja lukukokonaisuuksiin (kunhan valitaan), ja asettaa jokaiselle lukukokonaisuudelle oma threadi Loomioon. Näin keneltäkään ei vaadittaisi fyysistä tai ylipäänsä samanaikaista läsnäoloa, tai muita teknisiä vaatimuksia.

Fyysinen tapaaminen jossain päin Helsinkiä on tietenkin myös ihan ok, mutta tämä asettaisi taas aika paljon valmistelua jos siitä haluttaisiin tehdä livestream tai jollain tavalla osallistumiskelpoinen myös muissa kaupungeissa asuville.

Tuulia Reponen

"Helpointa olisi varmasti jakaa kirja lukukokonaisuuksiin (kunhan valitaan), ja asettaa jokaiselle lukukokonaisuudelle oma threadi Loomioon. Näin keneltäkään ei vaadittaisi fyysistä tai ylipäänsä samanaikaista läsnäoloa, tai muita teknisiä vaatimuksia."

Tää ehdotus oli jo mennyt miulta piiloon/unohduksiin. Tein LV:lle koko lukualuetta varten yhden threadin. Oletteko sitä mieltä, että se pitäisi jakaa kolmeen eri ketjuun? Ts. helpottaako se merkittävästi keskustelua?

@laurileponiemi @laurisnellman @villburn @ristoalakaila @katjakiuru @pekkanikander

Katja Kiuru

Tsau Ville,

kirjoittelin jo Tuulialle: mulla sellainen kirjoitusprokkis pamahtaa päälle näinä päivinä, että tuskin ehdin lukea mitään isoja kokonaisuuksia.
Jos on sopivaa, niin roikuskelen täällä kuitenkin mukana, imen vaikutteita ja pääsen kenties joskus osallistumaan vielä.

Katja Kiuru
taiteen maisteri, psykoterapeutti
p.0503524739

Ville Saarinen

ok selvä juttu, Tuulia siitä laittoikin viestiä, kiva että roikut! Ja hei kannattaa säätää loomion sähköpostiasetukset sopiviksi, että viestit täältä tulevat perille omaan postilaatikoon :)

Risto Ala-Kaila

Onkohan @villburn kasvokkain kokoontuminen edes välttämätöntä, jos alustalla olisi jokaista kuukauden kirjaa varten oma keskustelufooruminsa, jota kuka tahansa joka tulee mukaan myöhemminkin voisi täydentää.

Olen @tuuliareponen kanssa samaa mieltä että varsinkin jos sivumäärät pysyvät suositellussa 40:ssä sivussa, myös lukuaika voisi olla lyhyempi. Pidän uusien suosituksien mukaan ottamista perusteluineen ja niistä kuukausittain tapahtuvaa äänestysprosessia yhtä tärkeänä kuin lukemista ja kommentointiakin, joten on parempi ettei ne mene päällekkäin.
Ehdotukseni on 2+2+2+2-malli, jossa luemme teosta 2 viikkoa, minkä jälkeen seuraisi keskustelu (2 vk) loppukuun aikana. Seuraavan kuukauden äänestyslistaa täydennettäisi (2 vk) välikuukauden 15. päivään asti, josta äänestys (2 vk) tapahtuisi kuun viimeiseen päivään mennessä. Mitäs sanotte?

Jos meillä alkaa olla listaa teoksista ja äänestystapa sovittuna, Ville varmaan saisi 15.12. mennessä ne sellaiselle alustalle missä voisimme loppukuuhun mennessä suorittaa äänestyksen tammikuun kirjasta. Joulun aikana voisi useimmilla löytyä aikaa perehtyä listaan, mikä onkin suurin työ juuri ensimmäisellä kerralla.

Ville Saarinen

Pidän uusien suosituksien mukaan ottamista perusteluineen ja niistä kuukausittain tapahtuvaa äänestysprosessia yhtä tärkeänä kuin lukemista ja kommentointiakin, joten on parempi ettei ne mene päällekkäin.

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Itse ehkä koittaisin välttää sitä, että valitsemisprosessiin ei sitoutuisi liikaa energiaa, jotta muullekin DiEM25-toiminnalle (ja muille mielenkiintoisille projekteille jäisi tarpeeksi aikaa).


Ehdotukseni on 2+2+2+2-malli, jossa luemme teosta 2 viikkoa, minkä jälkeen seuraisi keskustelu (2 vk) loppukuun aikana. Seuraavan kuukauden äänestyslistaa täydennettäisi (2 vk) välikuukauden 15. päivään asti, josta äänestys (2 vk) tapahtuisi kuun viimeiseen päivään mennessä. Mitäs sanotte?

2 viikkoa lukemiseen voi olla omaan aikatauluun hieman liian lyhyt aika kyllä. Mielestäni tämä voisi olla myös järkevää jotenkin suhteuttaa teoksen pituuteen?

Ehdotuksena: (3 tai 4)+2+2 = (7 tai 8 ) vkoa
* 3-4 viikkoa lukemiseen
* 2 viikkoa jälkipuintiin
* 2 viikkoa seuraavan teoksen valitsemiseen
Tässä mallissa jälkimmäinen viikko puimisesta ja ensimmäinen valinnasta voisi mennä mielestäni myös päällekkäin, silloin kierron kesto olisi 6 tai 7 viikkoa riippuen teoksen pituudesta.


Onkohan @villburn kasvokkain kokoontuminen edes välttämätöntä, jos alustalla olisi jokaista kuukauden kirjaa varten oma keskustelufooruminsa, jota kuka tahansa joka tulee mukaan myöhemminkin voisi täydentää.

Kyllä siinä voisi olla tällaista tekstuaalista ajatusten vaihtoa, mutta myös puhelu/äänikonferenssi voisi olla hyvä täydentämään ajatusten vaihtoa.

Puhuen kommunikointi ja vuorovaikutus on usein intensiivisempää (tapahtuu lyhyen aikajakson sisällä) ja sitoo eri tavalla kokonaisvaltaisemmin ihmiset keskusteluun mukaan.

Ja hei voidaan muuten myös äänittää ne keskustelut ja laittaa tänne muidenkin kuultavaksi.

Ville Saarinen

@laurileponiemi voitaisiin hoitaa kyllä tuo "kokoontuminen" myös äänikonferenssina esim Mumblen avulla. Mumble toimii todella hyvin isollakin porukalla. Lukukokonaisuuksiin jako on ehdotuksena toisaalta hyvä, mutta rikkooko se sitten keskustelua?

Olisiko erikseen vielä teoksen arviointiin sitten kokonaisuutena ketju?

Risto Ala-Kaila

Emme tietenkään halua että käytäntöjen sopimiseen kuluu liikaa aikaa ja siksi olisi hyvä keksiä heti sellainen tarpeeksi selkeä ja helposti muistettava (kaks)kuukausikierto joka toimisi automaattisesti ilman että tarvii patistella ja ohjeistaa ketään.

Uusien suositusten lisääminen listalle perusteluineen on niin tärkeä osa piirin uusintumista niin teosten kuin uusien jäsenten osalta, joten siihen kyllä mielestäni pitäisi varata ainakin kaksi viikkoa. Jatkossa jos äänestettävälle listalle ei ole tullut monia uusia teossuosituksia, niin voi tietty olla että äänestämiseen riittäisi viikko(?) ja näin jäisi viikko aikaa vielä vaikka kirjan hankkimiseen (mikä ei tullut mieleeni että se ei välttämättä ole ladattavissa netistä tai että joku nimenomaan haluaa kartuttaa omaa kirjastoaan hyllyssä ja haistella painomustetta parerilla).

Suurin osa ehdotetuista teoksista taitaa olla 200-300 sivua pitkiä. Kukaan ei tietenkään kiellä lukemasta koko teosta, vaikka teoksen suosittelija ystävällisesti valitsisikin sopivaksi ja kiinnostavimmaksi katsomansa osan siitä. Usealta taholta toivomuksena esitetty noin 40 sivun lukukokonaisuus madaltaa nimittäin kynnystä paitsi tarttua teokseen myös osallistua keskusteluun.

Kasvokkain tapaaminen ja/tai ääni/videokonfrenssi olisi minunkin mielestäni kyllä paras tapa toimia mikäli ei yhteisen ajan löytäminen ala tuotaa vaikeuksia. Se voitaisi ajoittaa keskusteluun alustalla käytetyn jakson alkuun eli ehdottamassani toimintamallissa se voisi olla vaikkapa joka toisen kuukauden 1. sunnuntai klo 18.

Ville Saarinen

Uusien suositusten lisääminen listalle perusteluineen on niin tärkeä osa piirin uusintumista niin teosten kuin uusien jäsenten osalta, joten siihen kyllä mielestäni pitäisi varata ainakin kaksi viikkoa.

Entä jos uusia kirjoja voisi olla mahdollisuus lisätä listalle ihan sitä myötä kun ehdotuksia tulee mieleen/jatkuvasti?

Usealta taholta toivomuksena esitetty noin 40 sivun lukukokonaisuus madaltaa nimittäin kynnystä paitsi tarttua teokseen myös osallistua keskusteluun.

Siis tosiaan 40 sivun lukukokonaisuus kyllä onnistuu hyvin kahdessakin viikossa; jäin miettimään että onko sille tosiaan esitetty jo monelta taholta toivomus? :o

Näen itsekin, että positiivista on se, että se madaltaa kynnystä tarttua teokseen. Mietin kuitenkin keskusteluun osallistumista ja saavutettua kokonaisymmärrystä. Esim 300 sivun kirjasta, 40 sivua on 13,33%. Eikö se ole lopulta hyvin suppea katsaus itse kirjasta? Tarkoitan myös sitä, että mikäli osa on lukenut koko kirjan ja osa vain murto-osan kirjasta, niin kyky myös keskustella itse kirjasta on hyvin eri tasolla.

Ville Saarinen

@ristoalakaila olen samaa mieltä, että tuo 8 viikon kierto on kieltämättä selvä ja siltä kannalta tuo hyvän rytmin/rakenteen lukupiiriin :)

Ville Saarinen

@ristoalakaila btw itselläni ei ole oikeasti lukupiiristä kokemuksia entuudestaan, eli jos on kokemuksia ja tuo on ollut onnistunut formaatti muuallakin, niin se toki puoltaa jo sen käyttöä itsessään 👍

Niille, jotka tahtoisivat kuitenkin lukea koko kirjan, tai vaikka puolet siitä, niin 2 viikkoa voi olla toisaalta vähän lyhyt aika (itse olen esim aika hidas lukija varsinkin näissä tiiviissä ja asiapainotteisissa kirjoissa).

Pekka Nikander

Kun 2013 pidimme lukupiiriä, jossa luimme Graeberiä, Kahnemannia, Lietaeria, Restakisia jne., valitsimme ensin kirjat ja sitten tapasimme fyysisesti kahden viikon välein. Kirjojen valitsemiseksi pidimme fyysisen kokouksen, jossa jokainen esitteli n. 10–15 min ehdottamaansa kirjaa, perustellen miksi juuri se olisi hyvä lukupiiriin. Alkuperäinen tavoite oli lukea 200 sivua aina tuon kahden viikon aikana, mutta se supistui nopeasti reiluun 100 sivuun, ja kaikki eivät aina ehtineet tai jaksaneet sitäkään.

Kävimme siis samaa kirjaa läpi 2–3 kertaa, ja minusta useampi kerta oli tarpeen. Keskustelut olivat sangen antoisia, myös niille jotka eivät olleet sovittua jaksaneet kahlata läpi. Piiri pysyi kasassa elokuusta joulukuuhun ja hiipui sitten kun olimme siirtymässä meille vaikeampiin kirjoihin.

Joukossa olevien opiskelijoiden kannattaisi ehkä myös miettiä sitä, onnistuisiko teidän sopia joistain kirjoista ja/tai artikkeleista proffan kanssa lukupaketti, josta saisitte opintopisteitä. Useimmilla se kummasti lisää lukuintoa. :-)

Risto Ala-Kaila

Mä oon kyllä ollut kaunokirjallisuuteen keskittyvässä kirjapiirissä joka onnistui kokoontumaan monta vuotta ensin kerran kuussa ja sitten muutaman vuoden vielä kerran kahdessa kuukaudessa. Kyseessä oli kuuden hengen porukka, jonka korkea sitoutumisaste saattoi johtua useasta tekijästä:
- kirjan valinta- ja esittelyvuoro kiersi jokaisen jäsenen kesken, mikä toi
- valinnan tehnyt toimi keskustelun moderaattorina eli isäntänä/emäntänä, koska se pidettiin tämän kotona (johon liittyi monesti aiheeseen sopivaa tarjoilua ja muuta kaikkia aisteja stimuloivaa virikettä)
- arviota ja mielipiteitä (hyvä/huono) kirjasta ei pidetty niin tärkeänä kuin hyvää ja antoisaa ajatustenvaihtoa siitä (asenteella: "huonostakin kirjasta voi saada hyvän keskustelun")
- piirin koko (6 henkeä) oli mielestäni ideaali, jotta kaikki pääsivät riittävästi ääneen

Virtuaalisessa lukupiirissä eivät välttämättä tälläiset samat perinteiset osallistamisen muodot päde. Ryhmän koko on isompi ja vaihtelee - samoin siis sitoutumisen aste ja motivaatio. Jos videokonfrenssit saataisiin pystyyn ja tapaamisia kasvokkain järjestyisi edes kerran tai kaksi vuodessa, niin vuorovaikutus ja ryhmäytyminen piirissä olisi heti eri luokkaa ja se palvelisi onnistuessaan myös liikkeen omaa (konsensus)demokraattista prosessia.

Ajatus opetuspisteiden kuittaamisesta tuntui minun kannaltani ensi alkuun vähän etäiseltä ja akateemiselta, mutta olisihan se hienoa mikäli joku asiaansa innostunut proffa haluaisi jakaa aikaansa näin kansansivistystyönkin merkeissä. Kuinka tarkkaan aihe sitten rajautuisi ko. tutkimusintressin mukaan on vaikea sanoa, mutta Heikiltä (Patomäki) kannattaisi ainakin kysyä tai jos haluatte minäkin voisin tiedustella halukkuutta muutamalta tutulta TY:n valtiotieteellisestä:

Rauli Mickelsson
(https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/mickelsson/Sivut/home.aspx) tai

Maija Setälä (https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/pcrc/huippu/esittely/hlokunta/maijasetala/Sivut/home.aspx).

Tuulia Reponen

Ajatus opintopisteistä voi olla kiinnostava niiden kohdalla, jotka opintopisteitä vielä kaipaavat (@villburn ?), mutta itselleni se ei ole relevanttia, sillä plakkarissa on jo tarpeeksi. :)

Ville Saarinen

tosi kiva kuulla, että lukupiiristä on ollut positiivisia kokemuksia. Tottahan se on, että varsinkin fyysisiä kokoontumisia on vaikeaa koordinoida niin, että löytyisi kaikille sopivaa yhteistä aikaa (ja tässä tapauksessa paikkaa).

Veikkaan kuitenkin, että videokonferenssi/äänipuhelu yhdistettynä foorumimuotoiseen vapaampaan keskusteluun tarjoaa monenlaista tarttumapintaa yhteiseen/rakentavaan analyysiin, ja tuo toisaalta myös joustavuutta keskusteluun.

Pekan kokemuksista tuli mieleen seuraava:
1. kirjan lukuaika voisi olla myös yhteensä n 4 viikkoa, jaettuna kahteen 2 viikon segmenttiin
2. suositeltuja lukualueita olisikin 2 kpl (esim 40-60 sivua per segmentti)
3. videokonferensseja olisi 2 kpl, yksi kummankin segmentin lopussa

Näin jokaisen osallistujan tulisi suhteellisen helposti luettua vähintään se 100 sivua, joka on jo n 33-50% useimpien kirjojen pituudesta, ja kahdella kokoontumisella materiaalista saataisiin paljon enemmän myös irti. Niin ja tieteellisiä julkaisuja/selontekoja voitaisiin lukea esim vain yhden segmentin eli 2 viikon pituisen ajan. Kuulostaako yhtään toteuttamiskelpoiselta?

Risto Ala-Kaila

Eikö yksinkertaisempaa olisi että kirjaa ehdottanut suosittelee miksi DSC--jäsenen kannattaisi lukea ainakin se 40-60 sivua, jonka perusteella voisi innostua lukemaan koko teoksen.

Yritetään olla tekemättä tätä liian monimutkaiseksi. Kai koko kuukausi kirjan lukemiseen ja kommentointiin riittää varsinkin jos saadaan videokonfrenssi järjestymään puolesta väliä kuusta esim. 15. päivä tai vaikkapa aina kolmannelle sunnuntaille.

Ville Saarinen

On se toki yksinkertaisempaa, liika moinutkaisuus kieltämättä voi laskea osallistumismäärää. Toisaalta taas mielestäni on ihan hyvä pyöritellä hieman erilaisia vaihtoehtoja ja Pekan pointti siitä, että kirjoista saa enemmän irti useammalla pohtimiskerralla oli mun mielestä tosi hyvä, koska toisin kuin esim kaunokirjallisuudessa, näissä teksteissä on usein tiiviisti asiaa ja sitä voi olla joskus työlästäkin käydä läpi.

Lauri Leponiemi

@ristoalakaila
Kaikki kirjat on lukemisen arvoisia, ja siksi tuossa äänestämisessä on kyse enemmänkin siitä järjestyksessä missä kirjoja luetaan.

@villburn
Mitä tulee tuohon formaattiin niin nuo videokonferenssit ynnä muut tuntuu vaan monimutkaistavan tätä juttua. Kannatan edelleen loomioon luotuja ketjuja.

Ville Saarinen

Ai niin ja @laurileponiemi sanoit jossain kohtaa, että korkeintaan 30-40 sivuiset tekstit ois ok. Tajusinhan oikein, että et tarkottanut sillä itse kirjoja, vaan muita lyhyempiä julkaisuja?

Lauri Leponiemi

@villburn

Ajattelin kai artikkeleita kun kirjoitin tuota. Kirjat voi tietysti olla pidempiä.

Risto Ala-Kaila

Hei @laurileponiemi, äänestämisessä on kysymys paitsi työjärjestyksestä ennen kaikkea osallisuudesta! Konsensus hakuinen dialogi kaipaa yleensä tuokseen ryhmäytymistä, mikä puolestaan voisi edesauttaa visiointia ja tahdonmuodostusta liikkeen sisällä esim. politiikkapapereiden luonnostelun helpottuessa.

Siirrän tänne ekalle kirjapiiri-sivulle ("Ehdotukset tänne artikkeleista") liittämiäni käytännönvinkkejä siitä mitä äänestämisessä kannattaisi ottaa huomioon. Olisi hyvä jos jo suosituksia ja äänestystä tehdessämme voisimme kiinnittää huomiota myös teoksen:

  • muotoon (voi kirjan sijaan siis olla myös artikkeli, katsaus, tutkielma, pamfletti, jne.)
  • pituuteen (suositus: 40 sivua, kirjasta voidaan siis valita osia)
  • kieleen (suositus: miel. suomi tai mahd. englanti)
  • saatavuuteen (suositus: kirjastohaku tai e-kirja)
  • ajakohtaisuuteen (onko aiheesta tuoreempia puheenvuoroja)
  • miten palvelee liikkeen visiota ja tahdonmuodostusta (politiikkapaperit)

Kun kaikki lukukierrokselle mukaan haluavat ovat esittäneet suosituksensa (1-5 teosta), voisimme laittaa ne Villen ehdottamaan wikipohjaiseen taulukkolaskentaohjelmaan (Google Docs?), jossa äänestämme niistä Bordan vaalitavalla. Ne, jotka tuntevat tätä vaalitapaa, voisivat konsultoida voiko siinä yksinkertaisesti laittaa suosikkinsa paremmuus järjestykseen antaen niistä 5:stä 1:een pistettä (ks. @laurisnellmanin Ohjeita osallistavaan keskusteluun kohta 4 Äänestäminen: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa).

Aikataulusta olemmekin jo keskustelleet tällä palstalla sen verran että kuinka paljon aikaa kullakin lukukierroksella varataan. Toista vielä oman ehdotukseni koska se ei ehkä ollut niin selkeästi artikuloitu edellisessä postauksessani, koska olen yhä vakuuttuneempi että voisi sotkea jos lukeminen ja uuden valinta ovat edes osittain päällekäisiä. Jotta saamme itsellään rullaavan käytännön muodostettua kannattaa yrittää sopia heti kärkeen selkeät kalenterikuukauteen linkitetyt päivämäärät kahden kuukukauden kierrolle esim.:

  • yksi kalenterikuukausi keskustelua listalle ehdotetuista teoksista (n. 2 vk) ja äänestys (1 vk) avattaisi kuun kolmantena sunnuntaina klo 18 ja sulkeutuisi kuun neljäs sunnuntai klo 18, jolloin jäisi loppu kuusta muutama päivä aikaa vielä kirjan hankkimiseen
  • joka toinen kalenterikuukausi lukemiseen (n. 2 vk), josta loppukuu käytettäisiin keskusteluun, joka voisi alkaa kuukauden kolmantena sunnuntaina klo 18 pidettävällä videokonfrenssilla keskustelun jatkuessa (n. 2 vk) kuun loppuun.

Ville Saarinen

Lukupiirin eri mahdollisuuksista on jo käyty ihan hyvin keskustelua, Risto vinkkasi facebookissa, että tähän voisi koittaa myös löytää hyvän äänestystyökalun. Kokeilin äsken luoda tätä varten Google forms-kyselyn (kiitos @laurileponiemi vinkistä). Kyselyä pääsee katsomaan ja muokkaamaan täältä (tein myös varmuuskopion jos joku sattuu hukkaamaan jotain).
https://docs.google.com/forms/d/1B-b8IMgcCHDYilcGKI9PMiLRpYvtSmym-lVBMc3MFw8/edit?usp=sharing

Olisiko tämä fiksu ja kätevä tapa? Miltä kysymykset vaikuttava? Ehdotuksia avoimen lähdekoodin vaihtoehdoksi Google forms-alustalle otetaan muuten vastaan. Olisi mielenkiintoista tietää onko niitä olemassa, ja jos niin minkälaisia.

Tuulia Reponen

Kysymykset ovat hyviä, mutta vastausohjeistus voisi olla tarkempaa. Kohdassa, jossa pitää arvottaa kolme parasta kirjaa per sarake on järjestelty niin hämmentävästi, etten tiedä miten siihen tulee vastata. @villburn

Ville Saarinen

Sinne oli tullut mukaan vahingossa neljännes sarake (yksi ylimääräinen). Se varmasti myös hämäsi. Muokkasin hieman myös ohjeita selvemmäksi. Onko nyt parempi? Lisäksi kannattaa muuten huomioida, että tuo taulukko ei näy kunnolla ilman, että siirtyy "esikatselu"-tilaan.

Niin ja miten, onko oman top 3 listan äänestäminen tarpeeksi, vai halutaanko isompi määrä pisteitä jaettavaksi, esim top 5 tai top 10? Omasta mielestä ehkä top 3 tai top 5 on tarpeeksi (siitä määrästä pystyn ehkä muodostamaan selvän ja jotenkin järkevän rankkauksen ilman että olen lukenut kirjoja)

Tuulia Reponen

Kävin vastaamassa, toimi hyvin. Mietin, että top 3 on niin vähän, että voi hyvin olla, että top kolmoset on pienessä ryhmässä täysin erilaisia listan ollessa melko pitkä.

Risto Ala-Kaila

Joo, näin pienellä porukalla äänestettäessä mustakin kolme teosta on liian vähän, varsinkin jos lista kasvaa vielä tosta (27). Viisi tai jopa kymmenen suosikkia järjestykseen 10-1 pisteytyksellä antaisi kiinnostuksen kohteista ja kannatuksesta paremman kuvan.

Teosta ehdottaneen suosituspuheenvuoro sekä ajatus mikä luku kirjasta ryhmää eniten voisi palvella (kappale-ehdotus sivumäärineen) voitaisi myös liittää listalle. Se voisi onnistua jokaiselta oma-aloitteisesti sitten kun opimme käyttämään tuota Google Docsia, mutta siihen asti yritetään Villen kanssa saada listaa täydennettyä ainakin linkillä keskusteluun ja/tai kirjan omaan "takakansitekstiin".

Ville Saarinen

@tuuliareponen @laurileponiemi @ristoalakaila
Juteltiin tuosta äänestysvaihtoehtojen määrästä vielä tuossa skypettelyn lopussa, ja tultiin siihen lopputulokseen että 10:llä saataisiin lopulta varmimmin merkitsevä tulos.

Olitko Tuulia jo ehtinyt täyttää kyselyn? Kävin päivittämässä nyt top3:n tilalle top10:n äänestysvaihtoehtoihin, ja äänestystulokset täytyi myös nollata samalla.

Tuulia Reponen

Pitänee käydä siis vastaamassa uudestaan. Top 10 on miustakin parempi.

Tuulia Reponen

Kävin äänestää! Entäpä te, joko ootte äänestäneet @villburn @laurileponiemi @laurisnellman @ristoalakaila @pekkanikander @katjakiuru ?

Pekka Nikander

Minulle tuo äänestyslomake on niin hankala, että sopeudun siihen mitä muut päättävät. Vaihtoehtoja on liikaa ja aikaa ja energiaa niiden arvottamiseksi liian vähän.

Katja Kiuru

Sama vika tääl: en edes oo löytäny lomaketta. normijututkin tietotekniikan kans vie tolkuttomasti aikaa.. Antakaa kuulua, kun valinta on tehty :) K

Tuulia Reponen

@pekkanikander ja @katjakiuru minusta on todella ikävää, että olemme luoneet äänestysjärjestelmästä sellaisen, että se syrjäyttää joidenkin ihmisten osallistumisen yhteisen kirjan valitsemiseen. Mitä ehdotuksia teillä olisi järjestelmän helpottamiseksi? Pekan viestistä aistin, että vaihtoehtojen rajoittaminen voisi helpottaa valintaa(?) Olisiko äänestyslomakkeeseen mahdollista saada ympättyä pop-up kuvausta kirjasta @villburn ? Sekin voisi helpottaa, että ei tarvitsis itse googletella lomaketta täyttäessä.

Pekka Nikander

@tuuliareponen Minusta teidän on turha tätä säätää. Kannattaa vaan ottaa oppia tulevaisuutta varten. Aina on niin, että kaikki eivät ehdi perehtyä kaikkiin asioihin. Päätösehdotukset on syytä valmistella hyvin ja jättää pöydälle vain muutama vaihtoehto, tyypillisesti 2–3, ja niille perustelut.

Mitä nyt lukupiiriin tulee, odotan mielenkiinnolla mitä pääsen lukemaan. Sivistän itseäni mielelläni melkein millä vaan ehdotetulla, ja en tosiaankaan nyt ehdi enää uudestaan paneutumaan ehdotettuihin kirjoihin niistä valitakseni.

Katja Kiuru

Joo hei, tää koko informaatioaikakausi ja tekniikka syrjäyttää, voitontavoittelukulttuurin sisällä, en mä koe, että Te olisitte mitään sen pahempaa luoneet! Olen luovuttanut jo aikapäiviä sitten, ja laitan aikani mieluummin teidän osoittamaanne tekstiin kun näiden ohjelmistojen tutkimiseen. :) K

Ville Saarinen

Joo ymmärrän kyllä Pekan ja Katjan kannat, vaihtoehtoja on paljon, ja 10nen arvottaminen ilman jonkinlaista kirjoihin perehtymistä on todella vaikeaa.

Laitan tähän vielä linkin valmiiseen Google form-kyselylomakkeeseen, se on varmaan näin valmiina Katjankin halutessaan helpompi täytellä:
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScV9Q9QYwyccYk6mzTiSx-XMPlIJltag9cOjeB5aQ5X9QYXgg/viewform

Viime viikolla skypettelyn ohessa mietittiin muuten myös aloitusajankohtaa. Risto ehdotti, että aloitettaisiin lukupiiri Tammikuun alusta. Se kuulostaa omaan korvaan ihan hyvältä aloitusajankohdalta, mitä mieltä muut?

Aloituspvm lukupiirille + kysely lukupiiristä!

proposal by Ville Saarinen Closed Sun 25 Dec 2016 10:01PM

Outcome
by Ville Saarinen

Äänestys on sulkeutunut, äänestystulos on 3/3 puolesta. Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että aloitamme lukupiirin siis tammikuun alusta alkaen. Mahtava startti uudelle vuodelle! tässähän alkaa oikein innostumaan (luin muuten Four Futuresin jo alkupalaksi) ! ⭐

Äänestys lukupiirin aloituspvm:stä.

Lukupiirin aloitusajankohdaksi on ehdotettu tammikuun alkua. Äänestetään tästä, jos ei kuulosta hyvältä niin saa blokata, jolloin aloitetaan keskustelu ajankohdasta uudelleen.

Käykää vastaamassa myös kyselyyn, se löytyy täältä:
https://docs.google.com/forms/d/1B-b8IMgcCHDYilcGKI9PMiLRpYvtSmym-lVBMc3MFw8/prefill

Results

Tuulia Reponen
Agree

Miun puolesta kävis vaikka heti, mutta voin odotella tammikuun alkuunkin.

Lauri Leponiemi
Agree

Olen äänestyksen kanssa samaa mieltä.

Tuulia Reponen

Nyt suunnilleen tiedetään milloin lukupiiri aloittaa, mutta toistaiseksi on arvoitus mistä kirjasta aloitetaan. :D Mikä oli Google kyselyn tulos @villburn ?

Ville Saarinen

Ykkössija näyttäisi olevan jaettu. Joudutaan siis varmaankin ottamaan lisääänestys kahden kärkivaihtoehdon välillä.
1. Swarmwise: Tactical Manual to Changing the World (Rick Falkvinge) & Luokkavallan vahtikoirat (Purokuru, Kukkala) - 21 pistettä
2. Networks of Outrage and Hope (Manuel Castells) - 18 pistettä
3. When Google Met Wikileaks (Julian Assange) - 14 pistettä

Pekka Nikander

Miten olikaan, saiko näistä suosituimmista kirjoista jotain verkosta tai kirjastosta, vai onko Amazon paras vaihtoehto?

Muutos: Eipä hätiä, olinkin jo näköjään löytänyt jostain Swarmwise:n sähköisen kopion, en vain muistanut enään. Nyt sitten vaan lukemaan.

Tuulia Reponen

Eli äänestämmäkö noista 2-3 eniten pisteitä saaneesta, vai aloitammeko äänestyksen alusta? Itse kannattaisin ensin mainittua vaihtoehtoa, jotta päästään aloittamaan ensimmäinen kierros aikataulun mukaan. :)

Mitä mieltä olette? @katjakiuru @laurileponiemi @pekkanikander @laurisnellman @ristoalakaila @villburn

Risto Ala-Kaila

Mitä mieltä olette? @katjakiuru @laurileponiemi @pekkanikander @laurisnellman @ristoalakaila @villburn

Äänestystavan tai mun ehdottamani Malaskan takia ei tarvitse ottaa alusta, joten jos kaikki ovat äänestäneet, tulos on selvä:

28 p. Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset
toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä (Emilia
Kukkala ja Pontus Purokuru)

22 p. Debt — The First 5000 years (David Graeber)

21 p. Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The
World (Rick Falkvinge)

18 p. Puolueiden tulevaisuus

18 p. When Google Met Wikileaks (Julian Assange)

18 p. Networks of Outrage and Hope: Social Movements
in the Internet Age (Manuel Castells)

Pekka Nikander

Tuota noin. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tämän porukan jatkuvaa intoa äänestää formaalisti. Nyt kun luen jo Swarmwisea (jossa siis käsitellään nykyajan aktivismia), voinen todeta ihan ääneen, että jokaisesta pikkuasiasta äänestäminen vie vain ihmisten energiaa ja hidastaa liikettä.

Ymmärrän toki kuluttuurihistoriallisesta näkökulmasta tämän äänestysinnon. Säästäisin kuitenkin äänestyksen asioihin, joissa ei ole mahdollisuutta "keskustella loppuun asti" ja jossa ihmiset eivät voi helposti äänestää jaloillaan (eli ajankäytöllään). ( Tai jotain sinne päin. En nyt tässä lähde ehdottamaan mitään formaaleja kriteerejä milloin kannattaa äänestää ja milloin ei. Äänestäisitte vain kuitenkin näistä kriteereistäkin... 😏 )

Minä ainakin luen kirjoja jatkuvasti ja siksi, että oppisin uutta ja merkityksellistä tästä yhteiskunnasta (ja muustakin). Swarmwise tuntuu kivalta ja raikkaalta välipalalta verrattuna Reichin Fasismin massapsykologiaan, jota sitäkin jo luen, tosin huomattavasti hitaammin kuin Swarmwisea. Luokkavallan vahtikoirat laitoin jo varaukseen helmet:issä. Eli kiitos kahden tai kolmen oletettavasti hyvän kirjan ehdottamisesta.

Riittäköön saarnaus. Itse aion äänestää jaloillani ja lukea näitä "porukalla suositeltuja kirjoja." Ihan yksi hailee missä järjestyksessä. Tarvittaessa kertaan, jotta voin osallistua keskusteluun.

Ville Saarinen

Tulosten jakautumista voi katsella lomakkeesta

Kopsaan tähän vastaukset muihin kysymyksiin:
* Kuinka paljon lukemiselle pitäisi varata aikaa, ja mikä on suositeltu lukupituus?
* 4 viikkoa ja lukusuositus 80-120sivua (66,7%)
* Haluatko videokonferenssin tai äänipuhelun tekstianalyysiosion lisäksi?
* Haluan, jokaista kirjaa kohden yhden keskustelukerran (66,7%)
* Kuinka paljon aikaa tarvitaan kirjasta keskustelemiseen ja omien ajatusten purkamiseen?
* 2 viikkoa (66,7%)
* Miten uusien kirjojen ehdottaminen pitäisi suorittaa?
* Pidetään yksi ketju kirjaehdotuksille auki jatkuvasti, näin uusia saa ehdottaa liukuvasti ihan milloin tahansa (66,7%)
* Kuinka monta viikkoa pitäisi käyttää seuraavasta kirjasta äänestämiseen?
* 1 viikko (66,7%)

Risto Ala-Kaila

Hei,

vaikka olen ollut valloissa vaihto-oppilaana vuoden, huomasin että käytännön kielitaitoni ei tahdo riittää varsinkin politiikkapapereiden ja tieteellisen tekstin osalta. Siksi olin lähes jo vetäytymässä kirjapiiristäkin, mutta nyt kun huomasin, että ykkösenä on myös yksi (neljästä?) suomenkielisestä teoksesta. Välttämättähän emme tarvitse ollenkaan lisä-äänestystä ykköstilasta, jos kävisin äänestämässä Luokkavallan vahtikoirien (Purokuru, Kukkala) puolesta, kun en alunperinkään ollut sitä ehdottaessani niin varma Falkvingen "tasosta". Mikä mahtaa muuten olla Vahtikoirien saatavuus.

Osittain vetäytymisaikeitani selittää se, että Wileniuksen artikkelia Malaskan tulevaisuusajattelusta ei saatu äänestyslistalle useasta toivomuksestani huolimatta. Sanottakoon vielä, että tutustuminen Patomäen ajatteluun kiinnostaisi kovasti myös, ei vähiten siksi että se tuntuu olevan lähellä liikkeen omaa eetosta. Siitä huolimatta, että hänen lahjoittamansa kirjat eivät välttämättä tänne Turkuun asti päädy, nämä ja varsinkin ladattava versio "Uusliberalismi Suomessa" -kolmannesta painoksesta ovat kyllä minun listani kärkipäässä. (http://patomaki.fi/Uusliberalismi_Suomessa.pdf)

Parviälyn teksti ei kylläkään ole onneksi kauhean tieteellistä ja vaikeaa, mutta jonkun (joka on ehtinyt perehtyä siihen) pitäisi kuitenkin valita ne 40 (tai 80 sivua), jotta kynnys madaltuisi. Niinkuin sanottu kiinnostuin itse Parviälystä lähinnä Piraattipuolueen saaman vaalivoiton vuoksi Islannissa, minkä taustoista taas saa paljon paremman käsityksen seuraamalla esim. professori Thorgeirsdottirin kirjoittelua ja luentoja (kävi mm. Hesan yliopistolla hiljan). Katso myös: n & n -haastattelu: Elina Halttunen-Riikonen, Tarusaari, velkatalous ja miessysteemi. Professori Thorgeirsdottir purkaa työkseen (http://www.netn.fi/lehti/niin-nain-116). Naisnäkökulma on kiinnostava siksikin että suomeen saatiin viimeinkin feninistinen puolue ja demarit ja vihreätkin ovat julistautuneet feministisiksi.

Toivottavasti tämä ei nyt sekoita pakkaa liikaa, mutta samassa numerossa huomasin myös David Graeberin artikkelin "Velka: ensimmäiset 5 000 vuotta". Jos keskusteluun voisi myös osallistua lukemalla vain hänen artikkelinsa, voisin antaa sille jopa kympin, jolloin se saisi 22 pistettä, koska se olisi suomeksi, helppo ladata ja vain kuutisen sivua kaikkien luettavissa osoitteessa: http://netn.fi/artikkeli/velka-ensimmaiset-5000-vuotta. Löysin samasta lähteestä myös pidemmän kirja-arvion osoitteessa: http://netn.fi/artikkeli/hengittavien-yhteiso

Clinical Wasteman
Hengittävien yhteisö
niin & näin 1/16
David Graeber, Debt. The First 5,000 Years. Melville House, New York 2011.

Tämä ei ole missään mielessä tavanomainen kirja-arvio. David Graeberin teos Debt. The First 5,000 Years osoittaa huomattavaa lukeneisuutta, mutta kaihtaa nurkkakuntaisuutta. Se on monin paikoin suorastaan nerokas ja sitä leimaa alusta loppuun saakka kiihkeä omistautuminen nykyisen yhteiskuntajärjestyksen syrjäyttämiseen. Graeberin historiallisten, antropologisten ja teoreettisten viittausten laajuuden vuoksi kokonaisuuden kommentointi on mahdotonta. Tämä arvio tarttuukin 5 000 vuotta kattavan tutkimuksen kohtaan, jossa Graeber analysoi pääoman syntyvaiheita. Näyttää siltä, että jotta olisi minkäänlaista toivoa kukistaa pääoma, olisi otettava hyvin erilainen lähestymistapa kuin Graeberilla: sellainen, jossa tämän kuvailemaa persoonattomuutta ja kasvottomuutta ei nähtäisi vihollisina.

Pekka Nikander

Swarmwise on tosi nopeaa ja helppoa lukea, joka sivulla on vain vähän pränttiä. Luin siitä n. 45 sivua alusta alle tunnissa. Kun koko kirjassa on 300 sivua, olettaisin että koko kirjan kahlaamiseen menee 5–10 tuntia lukunopeudesta riippuen. Itse ajattelin lukea sen nyt kokonaan.

Kuten kirjoitin, olen lukenut Graeberin useampaan kertaan ja mieluusti luen vielä uudestaan. Sen verran siitä aina saa uutta muutaman vuoden välein. Harmi etten osaa ranskaa kunnolla, Gilbert Ristiä pitäisi lukea alkuperäiskiellellä.

Ville Saarinen

Osittain vetäytymisaikeitani selittää se, että Wileniuksen artikkelia Malaskan tulevaisuusajattelusta ei saatu äänestyslistalle useasta toivomuksestani huolimatta.

Pahoitteluni tästä! Kävin juuri lisäämässä sekä Wileniuksen paperin että Luhmannin teoksen ehdotusketjun listaukseen. Ehdotukset pääsivät hautautumaan tuolla toisessa keskustelussa ja ensimmäisen kommenttisi artikkelit unohtuivat sivun kuvauksen listasta, jonka kopioin google lomakkeeseen. Huolimattomuutta siis :/ Mitähän meidän nyt kannattaisi tehdä? Pitäisikö vaihtoehdot lisätä myös google formssiin ja tehdä äänestys uudestaan?

vaikka olen ollut valloissa vaihto-oppilaana vuoden, huomasin että käytännön kielitaitoni ei tahdo riittää varsinkin politiikkapapereiden ja tieteellisen tekstin osalta.

Tieteellinen teksti ja erityisesti sen kirjoittaminen vieraalla kielellä tuottaa kyllä omat haasteensa. Swarmwisen teksti ei varmaankaan ole onneksi hirvittävän kimuranttia. Falkvinge kirjoittaa muistaakseni kohtalaisen maanläheisesti.

Luokkavallan vahtikoirat löytyvät myös e-kirjana esim Elisan kaupasta:
https://kirja.elisa.fi/ekirja/luokkavallan-vahtikoirat-miten-suomalaiset-toimittajat-auttavat-eliittia-pysymaan-eliittina#

Ja tuo n&n:n artikkeli Graeberin kirjasta on myös yllättän pitkä. Harmi, ettei koko kirjaa löydy suomennettuna.

Risto Ala-Kaila

Graeberin oma tiivistelmä kirjastaan n&n -lehdessä ei ole niin pitkä kuin Wastemanin kirja-arvio siitä (digitaalisissa aineistoissa). Hienoa että Vahtikoirat löytyy e-kirjana!

Ovatko kaikki mukaan haluavat edes käyneet vielä äänestämässä? Jos uutta äänestystä harkitaan niin voisi Ville selvittää vielä onnistuuko äänestystapa saada teknisesti toteutumaan kokonaan suhteellisesti (Bordan vaalitavalla: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa) eli onko mahdollista saada listaan yhtä monta äänestys saraketta kuin kirjojakin. Itse en saanut äänestettyä kuin kahdeksasta kirjasta. Jos painotus halutaan pitää, niin voihan kymmenen jälkeen kaikille muille antaa yhden pisteen.

Katja Kiuru

Hei kaikki, kiitos hyvistä tai ainakin kiinnostavista linkeistä, tulen perehtymäänn joissain väleissä. Ja muista kirjoituksista!
Lähdin tähän piiriin mukaan uteliaana ja tiedonhaluisena ja tiesin ja ilmaisin jo silloin, etten ehdi "olla mukana".. Nämä ovat silti mieluisia posteja.
Fasismin massapsykologia on ehdottomasti raskasta luettavaa, Reich on suulas ja ammatillinen ja perusteellinen selittäessään päätelmiään. Kunhan saan aikaiseksi leikkaan ja liimaan tänne Loomioon pienen pätkän, joka on yksi kirjan ydinajatelmista, jossa Reich avaa käsitettään "emotional plague".. Nostin kirjan listalle, sillä Reichin "oikeaksi" osoittautuvaa monialaista tiedetyötä tunnetaan turhan vähän. Hauska kuulla jonkun tarttuneen teokseen :)
Minäkin jään sivusta seuraamaan ja poimimaan näitä tiedon ja ilon jyviä..
Hyviä lukuhetkiä ja muuta uuteen vuoteen! Katja