Loomio

Ehdotukset: tänne ehdotukset artikkeleista/kirjoista

Ville Saarinen PublicSeen by 555

Keskustellaan täällä lukupiiriin ehdotetuista artikkeleista/kirjoista.

Ehdotetut materiaalit voidaan ketjussa tapahtuvan esittelyn lisäksi koota tähän helposti nähtäville listaksi:

Kirjat

  • Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The World (Rick Falkvinge)
  • Networks of Outrage and Hope: Social Movements in the Internet Age (Manuel Castells)
  • Sapiens - A Brief history of human kind (Yuval Noah Harari)
  • SYNC - how order emerges from chaos in the universe, nature, and daily life (Steven Strogatz)
  • Superintelligence - Paths, Dangers, Strategies (Nick Bostrom)
  • Ethics An Essay on the Understanding of Evil (Alain Badiou)
  • The Society of the Spectacle (Guy Debord)
  • Simulacra and Simulation (Jean Baudrillard)
  • The Birth of Biopolitics - Lectures at the College de France 1978-1979 (Michel Foucault)
  • Understanding Ethnic Violence: Fear, Hatred, and Resentment in Twentieth Century Eastern Europe (Roger D. Petersen)
  • Debt — The First 5000 years (David Graeber)
  • The End of Banking (Jonathan McMillan)
  • Zen and the Art of Motorcycle Maintenance: An Inquiry into Values (Robert M. Pirsig)
  • Lila: An Inquiry into Morals (Robert M. Pirsig)
  • When Google Met Wikileaks (Julian Assange)
  • The Global Minotaur: America, the True Origins of the Financial Crisis and the Future of the World Economy (Yanis Varoufakis)
  • Austerity: The History of a Dangerous Idea (Mark Blyth)
  • The Mass Psychology of Fascism (Wilhelm Reich)
  • Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä (Emilia Kukkala ja Pontus Purokuru)
  • Four Futures (Peter Frase)
  • Eurokriisin anatomia (Heikki Patomäki)
  • Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – Teoriasta käytäntöön (Heikki Patomäki)
  • The Net Delusion: The Dark Side of Internet Freedom (Evgeny Morozov)
  • The Shifts and the Shocks (Martin Wolf)
  • Ekologinen kommunikaatio (Niklas Luhmann)
  • Bryssel myyty (Jaana Kivi)
  • Models of Democracy (David Held)
  • Secular Cycles (Peter Turchin, Sergey A. Nefedov)
  • Post-Democracy: A Sociological Introduction (Colin Crouch)
  • Failing States, Collapsing Systems: BioPhysical Triggers of Political Violence (Nafeez Ahmed)

Artikkelit

Risto Ala-Kaila

Alankomaiden keskuspankissa (De Nederlandsche Bank) järjestettiin “The Role of Money in the Modern Economy” kutsuvierastilaisuus 23.11.2016. Tilaisuudessa keskusteltiin rahareformista eli pankkien rahanluontioikeuden siirtämisestä julkisen vallan tehtäväksi (vrt. puplic intrest). Tilaisuuden järjesti Sustainable Finance Lab yhteistyössä Alankomaiden finanssivalvonnan (Authority for the Financial Markets) sekä Alankomaiden, Iso-Britannian ja Islannin keskuspankkien kanssa.

Presidenttisalin ovaalin pöydän ympärille oli kokoontunut noin 30 keskuspankkiiria, poliitikkoa, akateemikkoa ja aktivistia keskustelemaan rahareformista. Osa kuvitteli sen tarkoittavan lainaustoiminnan kansallistamista. Rahareformin tarkoituksena on kuitenkin siirtää ainoastaan rahan luonti julkisen vallan tehtäväksi ja jättää lainaustoiminta pääosin yksityisiin käsiin.

Maailman kuuluisin rahareformin puolestapuhuja Martin Wolf kävi 20.11. puhumassa näille Euroopan keskuspankkiireille. Hän on kirjoittanut kirjan joka ehkä kannattaisi laittaa listalle?

The Shifts and the Shocks

https://www.theguardian.com/books/2014/oct/02/shifts-and-the-shocks-martin-wolf-review-financial-crisis

Ville Saarinen

Bryssel myyty (Jaana Kivi)

Tämä voisi olla myös mielenkiintoinen kirja, ja valottaa EU:n byrokratian + lobbarien toimintaa. Jaana Kivi oli myös ensimmäisiä suomalaisia valtamedian journalisteja, joka käsitteli kriittisesti TTIP-vapaakauppasopimusta. Tämän takia häntä painostettiin sekä hänen työnantajansa Ylen että ulkoministeriön toimesta. Kirjan kuvaus kustantajan kotisivuilta :

”Kun asiat katoavat julkisuudelta, ne muuttuvat todella pelottaviksi.”

Brysselissä, vallan ytimessä, työskentelee 30 000 lobbaria. Jokaista europarlamentaarikkoa kohden on kuusi piinkovaa ammattilaista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksiin. Huolestuttavaa on, että EU-poliitikot kuuntelevat enemmän lobbauskoneistoa kuin puolueettomia asiantuntijoita: tärkeän TTIP-vapaakauppasopimuksen alkuvaiheessa EU-komission tapaamisista yli 90 prosenttia käytiin bisneslobbareiden kanssa suljettujen ovien takana. Miten kaikki käytännössä tapahtuu?

Bryssel myyty on tutkivan journalistin silmiä avaava kirja lobbauksesta vallan keskipisteessä.

Jaana Kivi on arvostettu toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Ylellä. Kivi oli ensimmäisiä suomalaisia journalisteja, jotka kirjoittivat vapaakauppasopimus TTIP:stä kriittisesti valtamediaan.

”Bryssel myyty kertoo journalistisen tarinan siitä, miten suuryritysten lobbarit ovat päässeet vallan kabinetteihin ja miten EU-päättäjien ja lobbarien välinen tiivis yhteistyö on syntynyt.” Heta Muurinen, Ulkopolitiikka 1/2016

Risto Ala-Kaila

Sillä aikaa kun odotamme että kaikki mukaan haluavat ovat käyneet antamassa "neuvoa antavan äänensä" seuraavalle kirjapiirikirjalle, haluaisin päivittää vielä vähän listaa yhden ehdotukseni osalta. Kysyin nimittäin Puolueiden tulevaisuus -artikkelikokoelman toimittaneelta Rauli Mickelssonilta uudempaa materiaalia ja tässä sitä tuli:

Poliittinen vaikuttaminen tulevaisuudessa ##

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia & Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitos, 2014. Toim. Rauli Mickelsson

Poliittinen vaikuttaminen tulevaisuudessa on e-kirjana julkaistu artikkelikokoelma, joka käsittelee poliittisen vaikuttamisen tilaa ja tulevaisuutta useista eri näkökulmista. Teos tarjoaa syvällisen ja globaalin näkemyksen politiikan kehityksestä.

http://www.utu.fi/fi/yksikot/tva/tutkimus/julkaisut/Sivut/home.aspx

Risto Ala-Kaila

Vallan vahtikoiriin liittyviä huomiota ##

olisin voinut laittaa mieluummin tänne "sisältö" puolelle kuin aikataulu ja kokoontumisformaatti -keskusteluun. Pohdiskelimme @tuuliareponen kanssa miten se liittyy politiikkapilareihin ja löysimme siitä jo aika monta tulokulmaa New Deal talouskeskusteluun. Jos tähän kirjaan päädytään niin Tuulia voisi ehdottajana avata sille vaikka Tammikuun kirjapiiri -keskustelufoorumin, mutta sitä odotellessa siirsin noita muutamia avauksia tähän alle:

Vilkaistuani äsken vähän esipuhetta Vahtikoiriin @tuuliareponen, huomasin että Kukkala ja Purokuru tarjoavat kyllä monia aineksia New Deal talouspolitiikkapilariin (talouskasvu, kilpailukyky, velanotto, eläkerahastojen ja valtionyhtiöiden omistajaohjaus), jotka Suomessakin tulisivat olla kriittisemmän tarkastelun kohteena. (Vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä nauhoitti kansalaisille suunnatun puheen, jonka Yleisradio esitti kanavillaan keskiviikkona 16. syyskuuta. Sipilän viesti oli, että ”Suomen tilanne on poikkeuksellisen vakava”.)

  • Suomen valtion velkaantumisnopeudeksi saadaan sopivia vuosia valikoimalla ja laskutapaa vaihtaen kuitenkin mitä tahansa puolen miljoonan ja miljoonan euron tuntivauhdin väliltä (minkä Sipilä jätti puheessaan sanomatta).
  • Suomen velkatilanne ei silti ollut (Sipilän julistuksen hetkellä) huono, jos sitä vertaa muihin euromaihin.
  • Suomella oli (Sipilän puheen hetkellä) 183 miljardia euroa varoja eläkerahastoissa, toisin kuin Saksalla ja Ranskalla. Rahastot myös tuottivat varoja nopeammin kuin kunnat ja valtio ottivat velkaa.
  • Suomen talouskasvu (toisin kuin Sipilä väitti) ei ollut Euroopan hitainta. Suomi on jatkuvasti mainittu maailman kilpailukykyisimpien maiden joukossa, ja teollisuustyön hintakin on alempi kuin Ruotsissa tai Saksassa.
  • Suomi on suhteellisesti tarkasteltuna Euroopan vauraimpia maita.
  • Suomi on maailman kuudenneksi paras maa yrittää (Forbesin mukaan) ja paras maa omistaa.

Kansan buuattua Sipilälle Suomi100-vuotta juhlissa uuden vuoden aattona Iltalehti uutisoi Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn, jossa jo yli puolet suomalaisista (56  prosenttia) epäilee, että hallituksella on salainen agenda eli hallituksen päätarkoitus on muuttaa yhteiskunnan valtarakenteita eikä niinkään korjata Suomen taloutta:

http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701022200048109_uu.shtml?orig_ref=http%3A%2F%2Fm.facebook.com%2F

(Taloustutkimus haastatteli Iltalehden pyynnöstä 1 136 ihmistä internetpaneelissa 15.–19.12.2016. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan painotettuina. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.)

Tähän Tuulia vastasi viittaamalla Kimmo Grönlundin ja Hanna Wassin toimittamaan Eduskuntavaalitutkimukseen (2015) Poliittisen osallistumisen eriytymisestä. Oikeisto/vasemmisto akselilla tapahtunutta murroksessa tarkastellaan paitsi vaaleja, myös laajasti äänestäjien arvoja ja asenteita, poliittisen kiinnittymisen muotoja ja demokratian toimivuutta:

http://www.vaalitutkimus.fi/documents/Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf

Itse haluaisin vielä viitata myös valtion ja kuntien johtamiseen littyvään keskusteluun muutamalla artikkelilla:

## A Country Is Not a Company by Paul Krugman ##
http://kttm.hoasen.edu.vn/sites/default/files/2015/08/user22/krugman_1996_a-country-is-not-a-company_0.pdf

Voiko kuntaa johtaa kutenyritystä? Jukka Moilanen

http://docplayer.fi/409917-Voiko-kuntaa-johtaa-kuten-yritysta.html

Tuulia Reponen

Ehdotan maahanmuutto ja turvapaikanhakija -politiikkapilariin liittyvää kirjaa Monikulttuurisuus (Kenan Malik 2016). Kirja on vain 94 sivua pitkä ja löytyy e-kirjana esim. ellibslibrarysta.

Arvio kyseisestä kirjasta kertoo seuraavaa:

"Kenan Malik: Monikulttuurisuus (Niin & Näin)

Kenan Malikin poleeminen teos on mielenkiintoinen puheenvuoro monikulttuurisuudesta. Malik tarkastelee monikulttuurisuutta ilmiönä kriittisesti, mikä kerrankin tarkoittaa ihan oikeaa kritiikkiä, eikä termin käyttämistä tekosyynä julistaa muukalaisvihamielistä propagandaa.

Malikin mukaan monikulttuurisiin yhteiskuntiin liittyvät sosiaaliset ja kulttuurilliset kysymykset ymmärretään liian suppeasti: ääritapauksissa terroristi-islamistien koetaan edustavan epätodellista, homogeenista islamilaista kulttuuria. Myös poliittinen korrektius ja yhteiskunnallisen keskustelun rajoittaminen saavat Malikilta tyrmäyksen. Malik pitääkin mahdollisimman laajaa sananvapautta elintärkeänä nyky-yhteiskunnassa.

Teoksen voima piilee siinä, että se kykenee ylittämään nykyisen paikallaan junnaavan maahanmuuttokeskustelun poterot ja esittämään siitä omaperäisiä näkemyksiä."

Mitäs sanotte? Voi olla, että ei tarjoa suppean sivumäärän vuoksi kovinkaan syvällistä analyysiä, mutta saattaa herättää kiinnostavia ajatuksia.

Tuulia Reponen

Sit jos saman aihepiirin parissa jatketaan ja halutaan vähän syvällisempää analyysiä pakolaisuudesta, vaikuttais Pakolaisuudesta kotiin (Gothóni, R. & Siirto, U. 2016) hyvältä valinnalta. Tämäkin kirja löytyy e-kirjana ellibslibrarysta. Sivumäärä 275.

Takakannen kuvauksessa kerrotaan, että: "Maailman kriisialueiden jatkuva sotatila on pakottanut miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan kohti turvallisempia oloja. Samaan aikaan vastaanottavia maita piinaavat talousongelmat ja työttömyys sekä lisääntyvien terrori-iskujen pelko. Pakolaisuuteen liittyy hyvin monimutkaisia taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia kysymyksiä. Asiasta joudutaan muodostamaan näkemyksiä hajanaisten tietojen pohjalta niin yhteiskunnallisella tasolla kuin yksittäisten ihmisten keskuudessakin. Tiedon puute on omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä ja vihapuhetta. Pakolaisuudesta kotiin kokoaa yhteen pakolaisuuskysymyksen eri näkökulmia. Siinä perehdytään pakolaisuuden vaiheisiin syntyprosessista aina paikan löytymiseen uudesta kotimaasta. Erityishuomio kiinnittyy kotouttamiseen: sen onnistuminen hyödyttää sekä ihmistä itseään että vastaanottavaa maata. Teoksessa äänen saavat paitsi auttajat myös pakolaiset itse tarinoidensa kautta. Se toimii käsikirjana pakolaisten parissa toimiville työntekijöille ja järjestöille mutta antaa ajattelemisen aiheita jokaiselle yhteiskunnan muutosvoimista kiinnostuneelle kansalaiselle. Kirjoittajat ovat tutkijoita ja käytännön pakolaistyön ammattilaisia, ja teos soveltuu hyvin myös oppikirjaksi."

Tuulia Reponen

Sain eilen ton Vallan vahtikoirat -kirjan käsiini. Voisin esitutustua siihen, katsellen sopivan lukualueen ja avaten keskusteluketjun, kunhan tiedän, että onko se nyt meidän ensimmäisen kierroksen kirja? :) @villburn

Ville Saarinen

nyt neljän äänestäneen mukaan pisteet antaisivat ymmärtää, että Vallan vahtikoirat on tosiaan lukupiirin ensimmäinen luettava kirja. Näkisin, että ketjun voi aloittaa :)

Tuulia Reponen

Alright, ryhdyn hommiin sit! Törmäsin Luokkavallan vahtikoirat e-kirjan kanssa sellaiseen ongelmaan, että lukuohjelma ei näytä sivunumeroita, eikä sisällysluettelossa ole niitä merkitty, joten tämä mutkistaa vähän lukualueen määrittämistä. Onko kellään tähän nopeaa ratkaisua (muuta kuin lukea koko kirja ja laskea sivut itse) :D? @villburn @ristoalakaila ?

Ville Saarinen

Moi Joni! Tervetuloa loomioon! @jonivuojarvi
Tästä linkistä pääset mukaan myös muihin Diem25 Finlandin ryhmiin!

Joni Vuojärvi

Hei.

Kiitokset kun mainitsit tämän. Yritän päästä myöhempiin keskusteluihin, mutta nyt aikani on mennyt auttaessa TTIP-järjestön aktiiveja. Minun pitäisi vapautua jossain tämän viikon lopulla ja sitten voin paremmin ottaa taas tähän osaa. : )

Yt.

Joni Vuojärvi

Ville Saarinen

@tuuliareponen @ristoalakaila jos ehditte, niin lisäilkää uudemmat ehdotuksenne tuonne ketjun kuvaukseen myös. Koitan ehtiä tekemään huomenissa uuden Google Forms-äänestyksen listauksen pohjalta :)

Ville Saarinen

Noniin, muutama analyyttisempi ja rakenteellisesti diipimpi teos, jotka tulevat lähiaikojen keskustelujen pohjalta mieleen:


Failing States, Collapsing Systems: BioPhysical Triggers of Political Violence (Nafeez Ahmed)
Mielenkiintoinen systeemianalyysiin perustuva teos, joka pyrkii selittämään maailmanpolitiikan nykyisiä ja tulevia haasteita kiihtyvien kriisien kautta: pääosassa ovat ilmastonmuutos, ja energiakriisi, joka aiheutuu öljyn ehtymisen takia. Nafeez Ahmed on julkaissut monia todella mielenkiintoisia artikkeleita, ja hänen tapansa lähestyä aihepiirejä on harvinaisen monisyinen sekoittain sekä tutkivan journalistin että akateemikon lähestymistapoja.

By 2030, all the world’s major economies will have undergone irreversible declines in their domestic oil, gas and coal production, further increasing their reliance on imports. After 2030, even the world’s largest oil exporters in the Middle East will face energy shortages of their own, creating scarcity in global markets.

This energy shock would coincide with intensifying climate change impacts across the Middle East and North Africa making the region increasingly uninhabitable, and driving a large number of refugees toward the US and Europe.

At the same time, the US, Europe, China and the Middle East will all face major domestic agricultural crises due to climate impacts. The heightened strain to national economies is likely to trigger concerted outbreaks of civil unrest in the US and Europe.

While some of these outcomes are unavoidable, their worst effects can still be mitigated – although this requires serious alternatives to business as usual.


Post-Democracy: A Sociological Introduction (Colin Crouch)

Käsittelee Crouchin käsitettä jälkidemokratiasta, jota ainakin Tuulian kanssa jo hieman sivuttiin konseptina. Lauri S suositteli myös tätä:

As the title suggests, Crouch’s thesis is that Western democracies are approaching a condition of ‘post-democracy’. Evoking the metaphor of the parabola, Crouch argues the democratic forms established at the high point of liberal democracy (located in the immediate post-war period, where rates of political participation were high and Keynesian interventionism had temporarily secured what Crouch terms the ‘democratic economy’) continue to persist, but their existence is constantly pressured by processes that seek to empty them of democratic content. This means we are not seeing a return to the pre-democratic past, but rather the negation of its negation: a new synthesis combining elements of the 19th century elitist past with the ‘democratic moment’ of post-war democracy.

The chief characteristics of this post-democratic epoch is a stress on “electoral participation as the main type of mass [political] participation, extensive freedom for lobbying activities, which mainly means business lobbies, and a form of polity that avoids interfering with a capitalist economy.”
Lähteenä arvostelu


Secular Cycles (Peter Turchin, Sergey A. Nefedov)

Turchin on analysoinut viimeiset suurimmat ihmissivilisaatiot ja näiden historialliset vaiheet, ja etsinyt sieltä yhteisiä selittäviä tekijöitä sille miksi ja milloin sivilisaatiot kukoistavat ja toisaalta tuhoutuvat. Hän kutsuu tätä historiallista sosiologis-matemaattista lähestymistapaansa nimellä cliodynamics (tulee muuten mieleen todella vahvasti Asimovin Foundation sarjan psykohistorian käsite). Läntinen sivilisaatio vaikuttaa hänen mukaansa olevan samassa pisteessä kuin useat muut aikaisemmat sivilisaatiot ennen romahdusta:

Turchin is a leader in cliodynamics, an interdisciplinary field of study that sees historical events such as the collapse of empires as following predictable mathematical models based on historical data.

The professor has tracked 40 factors in society that hit some kind of turning point in the 1970s. They include such aspects as wealth inequality, stagnating well-being, growing political fragmentation and governmental dysfunction.

The key to society’s armageddon will be “elite overproduction” in which the number of rich grow larger while the majority of society grapples with a stagnant standard of living and poor fiscal health, he believes. The upper echelons, too, will be ripped apart by bitter competition with a population of capable but angry “elite-wannabes” who will be shut out of power. That fissure will undermine the spirit of co-operation and cause society to fragment further, Turchin says.

Lähde: Huffington Postin artikkeli


Models of Democracy (David Held)

David Held on tunnettu demokratiateoreetikko, jonka kirjoja käytetään esim Helsingin yliopiston valtio-opin kursseilla melko yleisesti kurssikirjoina. Models of Democracy käy läpi demokratian kehityksen antiikin Kreikan suorasta demokratiasta Rooman tasavaltalaisuuteen, ja Italian kaupunkivaltioiden suljetuista "poliksista" aina nykyaikaiseen laajennettuun kansallisvaltioon. Kirjassa käsitellään läpikotaisin myös tunnetuimmat poliittiset filosofit ja näiden argumentaatio + lisäksi vielä tuoreimmat demokratian muodot mukaanlukien deliberatiivisen ja osallistavan demokratian.

Risto Ala-Kaila

Kiirettä pitää näköjään kaikilla, joten ehdotankin demokratia-lukupiirin siirtämistä niin, että saatte ainakin New Deal -pahtuman pois alta. Jotta asia pysyy vireillä, niin silla aikaa kannattaa kuitenkin täydentää listaa, kuten Villekin toivoi. Aika on deeppiä tekstiä olisi jo tarjolla, jotten taida lähtee edotteleen muuta kuin mitä onkin ollut puhetta siitä, että olis enempi suomeks. En oo asiantuntija, mutta oon ollu siinä käsityksessä, että suomessa olis kuitenkin oma demokratia- ja politiikantutkimus aika korkealla tasolla! Tästä kertoo osaltaan valtioneuvoston raportti

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen (2014, ks, liite) ##

sekä Kimmo Grönlundin ja Hanna Wassin toimittama

Eduskuntavaalitutkimus (2015) ##

Poliittisen osallistumisen eriytymisestä. Oikeisto/vasemmisto akselilla tapahtunutta murroksessa tarkastellaan paitsi vaaleja, myös laajasti äänestäjien arvoja ja asenteita, poliittisen kiinnittymisen muotoja ja demokratian toimivuutta: http://www.vaalitutkimus.fi/documents/Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf

Lukuistalle on näköjään jäänyt Mickelssonin vuonna 2009 toimittama

Puoluieiden tulevaisuus ##

vaikka totesimme että uudempaakin tutkimusta olisi jo saavilla:

Poliittinen vaikuttaminen tulevaisuudessa

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia & Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitos, 2014. Toim. Rauli Mickelsson. Poliittinen vaikuttaminen tulevaisuudessa on e-kirjana julkaistu artikkelikokoelma, joka käsittelee poliittisen vaikuttamisen tilaa ja tulevaisuutta useista eri näkökulmista. Teos tarjoaa syvällisen ja globaalin näkemyksen politiikan kehityksestä:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/tva/tutkimus/julkaisut/Sivut/home.aspx

Jos täältä Turusta päin joku lukee näitä päivityksiä niin tiedoksi, että voisin joskus kokoontua vaikka Kirjakahvilassa pienellä porukalla vaihtamaan ajatuksia demokratialukupiirin teemoista, DiEMin politiikkapilareiden rakentumisesta sekä keskustelemaan Turun mallin mukaisesta osallisuus- ja aluetyöstä. Huom! meillä on Turun työväenopistolla tulossa 11.5. Suomi 100 -ohjelmaan kuuluva kansalaiskeskustelu, johon voi koota oman pöytäkunnan miettimään, miten "eriarvoisuutta tasataan ja miten rakennetaan siltoja eri ihmisryhmien välille. Keskustelu käydään avoimen demokratian World Cafe -menetelmällä ja se etenee kansallisista kysymyksistä paikallisiin.

http://suomifinland100.fi/event/suomen-askeleet-kansalaiskeskustelu-turku/
Varaa paikkasi keskustelupöydästä tästä: www.100askelta.fi/suomen-askeleet

Tuulia Reponen

Ehdotan seuraavaksi kirjaksi Gesa Ziemerin, kulttuurisen teorian professori HafenCity yliopistossa Hampurissa, viime vuonna julkaistua teosta Complicity: New Perspectives on Collectivity. Kirja kertoo uudenlaisesta hetkellisestä yhdistymisestä yhteisten tavoitteiden ajamiseksi, tätä voisi minusta myös nimittää uudenlaiseksi aktivismiksi, jossa samat intressit jakavat henkilöt tekee yhdessä tietyn hetken töitä huolimatta ideologisista eroavaisuuksista. Sivuaa siis Dieminkin perustamisperiaatetta. Kirjoittaja kertoo kirjoittaneensa kirjan selittääkseen omia ristiriitaisia fiiliksiään kokemistaan sosiaalisista suhteista progressiivisissa liikkeissä, joita kuvaamaan perussanasto ei riittänyt. Hän sitten uudelleen määritti sanan "complicity" joka suomeksi kääntyy "rikoskumppanuus" ja "osallisuus". Sanalla on varsin negatiiviset konnotaatiot, mutta jonka perusosat: päätöksenteko, suunnittelu ja toteutus soveltuvat määritelmälliseksi ytimeksi myös uuden ajan aktivismille. Nämä palat riittävät kumppanuudeksi.

Täältä pääsee lukemaan näytteen kirjasta. Tiettävästi sitä ei ole käännetty vielä suomeksi.

Katja Kiuru

Tuo kuullostaa eri kiinnostavalta - itse en ehdi vieläkään lukea, kun pitää (pitäisi) kirjoittaa. Mutta aihetta 'kollektiivisuus' olen pohtinut ja miettinyt, että meneekö se niin, kuten muussakin fysiikassa, että kun Universumi laajenee ja kappaleiden keskinäiset vetovoimat hiipuvat, niin myös meidän ihmisten välinen vetovoima hiipuu...
Ja onko muuta liimaa kuin Minun tarpeeni?..
Mieluisia lukuhetkiä! :) Referoikaa meille mukanaroikkujille..

Tuulia Reponen

Sulla on kyllä tosi mielenkiintoisia ajatuskulkuja! :D En ole kuullut aiemin, että fyysisen vetovoiman (magneettikentät) ja biologis-sosiaalisen vetovoiman välillä olisi yhteneväisyyksiä. Ehkä kvanttimekaniikka yllättää ja sanoo: kyllä. :P who knows...

Btw, voisko rikoskumppanin kääntää tässä tapauksessa mukanaroikkujaksi? :D

Katja Kiuru

Ollaanhan mekin samoista alkuaineista ja lakien alaisia. Reich - ajattelu tukee mun intialaisen gurun Shri Matajin meditaatio-oppeja holistisuudesta: psyyke (mieli) ja keho on yhtä, ei "vain" vuorovaikutuksessa. Kolmas juttu on sitten se "spirit" = pyhähenki?Kvanttifysiikka on mielenkiintoinen kysymys!
Huudan vielä vuorenhuipulta, että esittämäni vetovoima-ajatus tulee Säyhteen metsämaisemissa asuneelta frendiltä, joka todisti kallioseinämän (50m?) romahtamisen niitylle... en siis originaali ajattelija! 😅

Complicity, tosiaan: mukanaroikkuminen! ..en heti päässäni yhdistänyt rikoskumppanuuteen vaan johonkin "täydennystämiseen", "monimuotoisuuteen".. En ole varma, kelpaako "roikkua" verbi complicityyn, vai tarvittaisiinko kuitenkin sitovampaa, aktiivisempaa osallisuuden ilmaisua? Rikoskumppaniksihan kyllä voidaan tuomita ihan vain mukana roikkumisesta, että ehkä kelpaa! 😃

Lukaisin alkua linkistäsi: käyttis kirja! Lähtee varmasti hankintaan.

Risto Ala-Kaila

Kuullostaa oikealta Ziemerin ajatus:

"Creativity is said to have thereby lost its potential for subversion and resistance – so the critics – because it is propagated mainly on behalf of management literature and practice only as a performance-oriented and efficiency-enhancing principle. Above all, artists, who admittedly often still feed on the mythos that they possess the privilege of maximal creativity, are afraid of this appropriation. This research hence proposes a certain rehabilitation of both terms, for we cannot avoid being creatively active if we wish to be engaged and proactive and to produce new public spheres. More openly formulated, creativity enables transitions from something known to something unknown; it is a risky and vulnerable state, where irrationality, excess, and idealism play a major role before pragmatism applies and implementation begins. Complicity allows precisely such dynamics, for the shelter of the group facilitates withstanding the unknown."

Hämmennys on luova tila!

Taiteilija jos kuka luulisi olevan jo tottunut kestämään alituista luovuuteen liittyvää hämmennyksen tilaa. Taiteessa vapaus (autonomisuus) tarkoittaakin pitkälti sitä ettei luovuutta tulisi niinkään valjastaa (hyötykäyttää) suorituksen tai tehokkuuden parantamiseen luovassa prosessissa vaan pikemminkin mahdollistamaan jonkin uuden (=ennen tuntemattoman) synnyn.

Samankaltaista hämmennyksen tilaa olisi kyettävä kestämään myös osallistavassa suunnittelussa, päätöksenteosta aina toteutukseen, jotta osapuolten yhdessä määritellyt tavoitteet yhteisen hyvän ja julkisen tilan vaalimiseksi säilyisi.

Tässä muuten vielä Uusi paikallisuus -liikkeen parissa käytettyjä osallisuutta edistäviä toimintamalleja kuten

Aikapankki
Asukaskysely, Kemi
Ideaolohuoneet
Järjestökahvit
Kansalaisraati
Kehittämiskävelyt
Kemppa harrastaa
Kaupunkiviljely
Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki koulutus
Lapsiperheiden ideaolohuoneet
Nuorten oman toiminnan ideapajamalli
Roiventure-kurssi
Tapahtumat
Toimintaryhmät
Järjestöfoorumi
Vapaaehtoistoiminnan virkistysretki
World Cafe
Fantasiaseikkailu

https://www.setlementti.fi/uusi-paikallisuus/toimintamuodot/

Tuulia Reponen

Aloitin viikonloppuna lukemaan Teppo Eskelisen, Hannele Harjusen,
Helena Hirvosen & Eeva Jokisen toimittamaa artikkelikokoelmaa "Tehostamistalous" (2017). Olen kerennyt lukemaan tähän mennessä intron ja kolme ekaa lukua ja niistä erityisen mielenkiintoinen minusta oli Ville Yliaskan kirjoittama artikkeli "Tehokkuustalouden lähihistoria" (s. 33-51). Kenties tästä kirjasta olisi otteita lukupiirillekin luettavaksi? Luku neljä vaikuttaa nimen perusteella myös erityisen jännältä: "Mikä tulee mitatuksi, tulee myös tehdyksi? Konsulttidemokratia ja yritysten sääntelyn purkamisen kyseenalaiset laskelmat"

Risto Ala-Kaila

Voisko joku ehdottaa mikä politiikkapilari olisi aihepiirinsä puolesta juuri nyt ajankohtaisin meidän (DSC) ja koko liikkeen (DiEM25) kannalta!? @Kimmo voisi ehkä briiffata mitä Berliinissä tarkoittiin NextStopilla käytännössä ? DiDin näkemystä puolueeksi organisoitumisesta olisi tietty hyvä huomioida myös, eikö vain?

Tuulia Reponen

@ristoalakaila Luulenpa, että ajankohtaisin politiikkapilari DiEMissä on vihreät investoinnit & elvyttävä talouspolitiikka. Mieleeni ei tule mitään tähän yks yhteen räätälöityä kirjaa. Jos otamme vastasuhdanteisen talouspolitiikan tarkastelun kohteeksi, löytyy arvatenkin liuta aihetta käsitteleviä kirjoja.

Pekka Nikander

Minun ehdotukseni on edelleen Graeberin Velka. Ks. mitä Olli Tammilehto kirjoittaa kirjasta. Kuuntelen sitä nyt äänikirjana; olen lukenut sen aikaisemmin noin kaksi ja puoli kertaa.