Loomio

Ehdotukset: tänne ehdotukset artikkeleista/kirjoista

Ville Saarinen PublicSeen by 555

Keskustellaan täällä lukupiiriin ehdotetuista artikkeleista/kirjoista.

Ehdotetut materiaalit voidaan ketjussa tapahtuvan esittelyn lisäksi koota tähän helposti nähtäville listaksi:

Kirjat

  • Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The World (Rick Falkvinge)
  • Networks of Outrage and Hope: Social Movements in the Internet Age (Manuel Castells)
  • Sapiens - A Brief history of human kind (Yuval Noah Harari)
  • SYNC - how order emerges from chaos in the universe, nature, and daily life (Steven Strogatz)
  • Superintelligence - Paths, Dangers, Strategies (Nick Bostrom)
  • Ethics An Essay on the Understanding of Evil (Alain Badiou)
  • The Society of the Spectacle (Guy Debord)
  • Simulacra and Simulation (Jean Baudrillard)
  • The Birth of Biopolitics - Lectures at the College de France 1978-1979 (Michel Foucault)
  • Understanding Ethnic Violence: Fear, Hatred, and Resentment in Twentieth Century Eastern Europe (Roger D. Petersen)
  • Debt — The First 5000 years (David Graeber)
  • The End of Banking (Jonathan McMillan)
  • Zen and the Art of Motorcycle Maintenance: An Inquiry into Values (Robert M. Pirsig)
  • Lila: An Inquiry into Morals (Robert M. Pirsig)
  • When Google Met Wikileaks (Julian Assange)
  • The Global Minotaur: America, the True Origins of the Financial Crisis and the Future of the World Economy (Yanis Varoufakis)
  • Austerity: The History of a Dangerous Idea (Mark Blyth)
  • The Mass Psychology of Fascism (Wilhelm Reich)
  • Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä (Emilia Kukkala ja Pontus Purokuru)
  • Four Futures (Peter Frase)
  • Eurokriisin anatomia (Heikki Patomäki)
  • Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – Teoriasta käytäntöön (Heikki Patomäki)
  • The Net Delusion: The Dark Side of Internet Freedom (Evgeny Morozov)
  • The Shifts and the Shocks (Martin Wolf)
  • Ekologinen kommunikaatio (Niklas Luhmann)
  • Bryssel myyty (Jaana Kivi)
  • Models of Democracy (David Held)
  • Secular Cycles (Peter Turchin, Sergey A. Nefedov)
  • Post-Democracy: A Sociological Introduction (Colin Crouch)
  • Failing States, Collapsing Systems: BioPhysical Triggers of Political Violence (Nafeez Ahmed)

Artikkelit

Lauri Leponiemi

Mulla on paha tapa ostaa kirjoja ja ajatella että "lukee ne sitten joskus" :D mutta porukan mukana on tietysti helpompi sitoutua. Mutta tosiaan, tässä on omia ehdotuksia:

  • Sapiens - A Brief history of human kind (Yuval Noah Harari)
  • SYNC - how order emerges from chaos in the universe, nature, and daily life (Steven Strogatz)
  • Superintelligence - Paths, Dangers, Strategies (Nick Bostrom)
  • Ethics An Essay on the Understanding of Evil (Alain Badiou)

Nämä kaksi kirjaa pitäisi kuuleman mukaan lukea parina sillä ne täydentävät toisiaan:
* The Society of the Spectacle (Guy Debord)
* Simulacra and Simulation (Jean Baudrillard)

Michel Foucaultin luennoista pitää mainita, että hän käsittelee aika paljon sodanjälkeisen Euroopan talouden muodostumista.
* The Birth of Biopolitics - Lectures at the College de France 1978-1979 (Michel Foucault)

Ville Saarinen

Itsellä on vähän sama juttu, kirjoja kertyy mutta lukuaika on lopulta hirveän rajallinen :)

Tuossa on jo kunnon lista. Muutama nimi on ennestään tuttu, voitko vähän heittää perusteluja/fiiliksiä siitä mitkä noista olis diemin kannalta ehkä tärkeimpiä?

Muistelen lukeneeni jostain, että Foucaultia olisi kritisoitu siitä, että hänen näkemyksensä ovat enemmän historiallisesti provokatiivisia kuin oikeasti tarkkoja :) mutta voi olla mutua, tiedätkö tästä?

Lauri Leponiemi

Sapiens on ymmärtääkseni aika yleistajuinen opus, ja vaikka se on kohtuullisen pitkä (pokkarissa 466 sivua) käydään siinä läpi koko ihmisen kehityshistoria ja spekuloidaan myös hieman tulevaisuutta. Vaikka Yuval Harari on käytännössä historioitsija eikä esim. biologi, on kirjaa kehuttu ainakin puolueettomaksi esitykseksi ihmislajin kehityksestä. Suhteessa Diemiin on mielestäni ihan hyvä idea että luetaan kirja ihan ihmisestä itsestään ilman poliittisesti latautuneita näkökantoja. (Tai ehkä sittenkin juuri tätä kirjaa luettaessa paljastuu luokkasodan esihistoria tai liskoihmisten salaliitto! /s)

Henkilökohtaisesti pidän Guy Debordin kirjasta The Society of the Spectacle. Se ei ole pitkä, ja ne käsitellyt asiat tulee aika lailla lyhyinä fragmentteina. Itse pituudesta huolimatta niitä asioita jää kuitenkin pohtimaan, ja se tarjotaa ihan uusia tapoja suhtautua järjestelmään ja paikoin myös ottamaan etäisyyttä itsestään selvinä pidettäviin asioihin. Koko kirjan voi oikeasti lukea ihan parissa illassa, ja siitä tulee sellanen fiilis et siinä on enemmän kuin mitä se kokonaisuudessaan on kirjana. Eli kerrassaan jännittävä opus! Simulacraa en ole lukenut, mutta se porautuu samaan aihepiiriin valheellisten mielikuvien muodossa. Baudrillard on mm. innoittanut Matrixin tekijöitä, ja muutoinkin aihepiiri on hyvin postmoderni. Toisaalta tämän tilalla voitaisiin lukea ihan hyvin se Lyotardin postmodern condition, se on myös aika lyhyt ja jännittävä.

SYNC ja Superintelligence on tossa listassa koska yhteiskunnallisesti progressivisen liikkeen on hyvä ymmärtää tätä aikaa ja teknologiaa. Aiheena synkronisaatio vaikuttaa eritoten kiehtovalta integraation ja metabolian allegorioiden kontekstissa. Nykyaikana mm. kaupunkitutkimuksessa käytetään konsepteja kuten "urban metaboly", eli siinä missä ihmiset elivät ennen ja menettävät nyt itsensä virtuaalimaailmoissa, ovat kaupungit muuttuneet eläviksi. (Jokainen on varmasti kuullut käytettävän termejä "kaupungin rytmi" tai "urbaani syke". Viitataan siis johonkin "sydämeen" tai jotenkin elävään kokonaisuuteen siinä missä historiallisesti viitattiin lähinnä kaupungin "elossa oloon" sen sisältämien ihmisten johdosta -- okei, tämä meni jo spekuloinnin puolelle) Joka tapauksessa teknologian kieli kuten syklit ja loopit on ohjelmoinnissa vakiokalustoa, ja tämä sama kieli hiipii epäilemättä myös elämän muille osa-alueille. Varmasti ihan samaan tapaan kuten markkina-ajattelun "kieli". Tähän teemaan liittyy kuitenkin aika vahvasti Diemin ydin. Ymmärtääkseni integraation ja tällaisten kokonaisuuksien synkronointi jne. on pyrkimyksenä jos vaihtoehtona on vaipuminen nationalistisiin isolaatteihin -- eli siksi kirjoja teknologiasta. + Lenin ja kommunismi vain mahdollista teollistuneessa yhteiskunnassa.

Alain Badioun Ethics vois olla hyödyllinen poliittisen itsetutkiskelun työkaluna. Tätä kirjaa en ole lukenut, mutta Lacanilaisen psykoanalyysin tuoma relativistinen näkökulma moraalisiin kysymyksiin voi olla jännää luettavaa.

The birth of biopolitics kirjan arvo on lähinnä yrityksessä tavoittaa sodan jälkeen vallinnut mentaliteetti talousajattelussa. Tämä on mahdollisesti listan heikoin lenkki.

Nopeasti internettiä tutkien noista kirjoista kaikki paitsi Sapiens, SYNC, ja superintelligence löytyy helposti pdf muodossa.

Tuulia Reponen

Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The World (Rick Falkvinge) kuulostaa DiEMin kannalta potentiaalisesti hyödylliseltä. Se löytyy netistä pdf:nä https://falkvinge.net/files/2013/04/Swarmwise-2013-by-Rick-Falkvinge-v1.1-2013Sep01.pdf

Swarmwise on 300-sivuinen opus ja jotkut otsikoista tuntuvat vähän omituisilta. Onko joku teistä lukenut kirjan jo läpi tai osaako muuten sanoa, onko kaikki osat kirjasta yhtä relevantteja? (Silmään osui kappaleen kuusi otsikointi: Screw Democracy, We’re on a Mission from God ja alaotsikko Profit for Fun - toisaalta kyseessä voi olla vain räväkkä otsikointi).

Manuel Castellsin kirjaa en löytänyt pdf:nä.

Lauri Leponiemen ehdotuksista minua kiinnostivat eniten situationistiset teokset
*The Society of the Spectacle (Guy Debord)
*Simulacra and Simulation (Jean Baudrillard
Joskin miun on sanottava, että jälkimmäinen vaikuttaa hieman vaikeatajuiselta. Olisiko mahdotonta lukea The Society of the Spectacle ensiksi ja päättää sitten luetaanko Simulacra and Simulation(?)

Minulla ei ole omia ehdotuksia, mutta aihepiirinä minua kiinnostaa kulttuurinen pelko. Luin valkoisesta kapinasta mielenkiintoisen artikkelin (kiitos @villburn) ja tekisi mieli jatkaa aihepiirin tutkiskelua. http://www.vox.com/2016/9/19/12933072/far-right-white-riot-trump-brexit Jos puhumme 1930-luvun toisinnosta DiEMissä olisi tärkeä tietää miksi niin monet pelkäävät monikulttuurista yhteiskuntaa ja miksi maahanmuuttokysymyksestä on tullut aihe, joka yhdistää oikeistopopulistisia puolueita ja näiden kannattajia ympäri maailman.

Ville Saarinen

@tuuliareponen
Tämä Petersenin kirja taisi olla yksi tuon voxin artikkelin tärkeimmistä lähteistä. Harkittavissa? Löytyisiköhän tästä jotakin tuoreempaa katsausta?

__ Reviewed Work: Understanding Ethnic Violence: Fear, Hatred, and Resentment in Twentieth Century Eastern Europe by Roger D. Petersen
Review by: Jennifer Schaller __

Peterseniltä vuodelta 2012 löytyy :Western Intervention in the Balkans: The Strategic Use of Emotion in Conflict

@laurileponiemi hyviä perusteluja, koitan perehtyä ja kommentoida ajan kanssa!

Tuulia Reponen

Totta. En löytänyt kumpaakaan Petersenin kirjoista yliopiston kirjastosta enkä netistä. Tosin etsin vain uef.finnan ja Googlen avulla.

Sen sijaan löysin aihepiirä käsittelevän Karen Wellsin ja Sophie Watsonin tutkimusartikkelin vuodelta 2005. Artikkeli käsittelee lontoolaiseen pikkuporvaristoon kuuluvien ihmisten tuntemaa närkästystä turvapaikanhakijoita ja suurpääomaa kohtaan. Pikaisen silmäilyn perusteella sanoisin, että artikkeli on suurelta osin edelleen relevantti siitä huolimatta, että se on 11 vuotta vanha. Tietenkin tilastot ovat oletettavasti jonkin verran muuttuneet artikkelissa käytetyistä.

Risto Ala-Kaila

Hienoa että Patomäkikin lupasi tarjota laajan ymmärryksensä rintaäänellä lukupiiriimme joitakin helmiä. Demokratiaa eri näkökulmista lähestyvää kirjallisuutta voisimme koota ikäänkuin kirjastoksi suosituksineen. Jos halutaan voisimme vielä yrittää mallintaa tätä kirjallisuutta eri näkökulmien mukaan eri koreihin, kuten olen tehnyt paikallista osallisuutta käsittelevän tiedostonjakoalustani kanssa Box.netissä, jossa olen löyhästi yrittänyt järjestetää materiaalit Malaskan Threefolding harmony -teorian pohjalta kolmeen koriin (ks. malli: https://app.box.com/s/kx6car3om4o10itmo36l). Näin kukin voisi poimia koreista omista kiinnostuksen kohteista kumpuavaaa materiaalia omaan tahtiin vaikka jokin suosikki jäisikin odottamaan lukuvuoroaan pidempään. Yhtä kaikki, minusta kirjan valintaprosessi on niin lukupiirin jäsenelle kuin koko likkeellemmekin yhtä tärkeä kuin sen lukeminen.

Siksi ehdottankin, että tämä mallinnuksen pohjana toimiva Malaskan teoria tulisi lukupiirin luettavaksi jossain vaiheessa. TY:n Tulevaisuudentutkimuksen prof. Wilenius on luonut opettajansa ajatteluun kohtuullisen tiivistetyn katsauksen ihan hiljattain nimellä

Society, consciousness and change—An inquiry into Pentti Malaska's futures thinking, Markku Wilenius

(ks. https://app.box.com/s/jlx34psvu47uf7d2bwqt9xjedghtx6h5). Siinä tulee hyvin esiin paitsi tämän mallin merkitys tulevaisuudentutkimuksen teorianmuodostukselle myös yhteiskunnallisten asioiden historialliseen ennakoitavuuteen liittyvät selkeästi mallinetut megatrendit.

Niklas Luhmannin klassikko "Ekologinen kommunikaatio"

(Suomentajan alkusanat: http://people.uta.fi/~seppo.raiski/LuhmSuomAlkus2004b.pdf)
kuvaa myös hyvin yhteiskunnan eri sektoreiden autopoieettisuutta, jossa tätä itsensä uusintamista käytetään siis argumentoinnin ja ennakoimisen välineenä. Malli on kuitenkin kompleksisempi, joten vaikka olen itse taipuvaisempi (kuin Lauri S.) luottamaan habermasilaiseen konsensusdemokratiaan, mielestäni enenmmän huomiota tulisi argumentoinnissa kiinnittää sen yksinkertaisuuteen ja selkeyteen kuin ideaalin keskustelutilanteen ehtoihin.

Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The World by Rick Falkvinge:

(https://falkvinge.net/files/2013/04/Swarmwise-2013-by-Rick-Falkvinge-v1.1-2013Sep01.pdf) taas "pomppaa" tästä mallinnuksesta niin paljon että en tiedä osaanko edes suositella sitä minkään "järkevän" argumentin pohjalta. Se päättyi listallekin vähän kuin vahingossa kun Villen kanssa oli puhetta asiantuntija puheenvuoroista. Minun kiinnostuksen kohteeksi se päätyi vasta varsin hiljattain islannin piraattipuolueen saaman vaalivoiton ansiosta kuukausi sitten, kun kirjan kirjoittaja alkoi tuoda itseään piraattipuolue(id)en "isänä" (alkujaan Ruotsissa).

Lauri Leponiemi

Ensiksi luetaan Swarmwise: @villburn , @tuuliareponen , mutta tämän jälkeen suosittelisin, että luettaisiin Heikki Patomäen - Eurokriisin anatomia. Kirja käsittelee nimensä mukaisesti Euroalueen ongelmia, ja valottaa paremmin esim. juuri niitä kysymyksiä joiden käsittelyssä oli hankaluuksia esim. viimeisimmässä "Talous ja Demokratia" tapahtuman ryhmissä.

Tuulia Reponen

Voidaan miun puolesta lukea ensiksi Swarmwise, mutta eikö luettavasta kirjasta järjestetä ollenkaan äänestystä? Tässä ryhmässä on kuitenkin muitakin kuin me kolme, ja mielestäni kaikille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa luettavaan kirjaan. @laurileponiemi @villburn

Lauri Leponiemi

@tuuliareponen

Jäin käsitykseen että luetaan Swarmwise? Mutta joo, äänestetään vaan.

Tuulia Reponen

En tiedä missä sellainen käsitys syntyi, kun tässä ketjussa ollaan vaan listattu ehdotuksia lukupiirin luettavaksi ja kommentoitu ehdotuksia. Jos viittaat ketjun ulkopuolelle, en ole tietoinen muista lukupiiriä käsittelevistä keskusteluista.

Hmmh, Loomion äänestysvaihtoehdot on vähän palikat tällaisesta asiasta äänestämiseen. Voidaan myös vaan arpoa? :D Muita ehdotuksia?

Ville Saarinen

keskustelu lukupiiristä alkoi jo aikasemmin eri ketjussa (mikähän ketju se oli?) ja muistaakseni Risto ehdotti Swarmwisea ensimmäisenä :) siitä on saattanut jäädä ainakin sellainen mielikuva, että Swarmwise luetaan ensimmäisenä

Lauri Leponiemi

@tuuliareponen
Äänestetään google poll tai jollain vastaavalla jutulla? Niihin saa ymmärtääkseni aika lailla äänestettäviä asioita.

Ville Saarinen

@tuuliareponen yksi vaihtoehto on myös vaan kommentoida mitkä on kenenkin listalla ekana (esim top 3) ja sitten koittaa löytää yhteinen ykköskandidaatti :)

@laurileponiemi
Komppaan, "Eurokriisin anatomia" on yksi hyvä vaihtoehto myös listan kärkipäähän.

Tuulia Reponen

No meitsillä on top 1 tällä hetkellä Swarmwise. Otin eilen illalla siihen varaslähdön ja lukaisin pikkasen. Soriii... Koitan malttaa oottaa yhteistä päätöstä! Laittakaapa top 3 toivetta kehiin kaverit! :D Itse en tietenkään osaa vielä sanoa top 2 ja top 3 -suokkareitani.

Pekka Nikander

Oma suosikkikirjan viimeisten 10 vuoden ajalta on David Graeberin Debt — The First 5000 years. Se on ainoa kirja, jonka olen sitten teini-iän jaksanut lukea kolmeen kertaan, ja voisin hyvin lukea neljänteenkin.

Komppaan @laurileponiemi Hararin suhteen. Sapiens on erinomainen, mutta minulle siinä ei ollut kovin paljon uutta. Erinomainen yhteenveto paljosta ajattelusta. Homo Deus ei ole kirjana ihan yhtä hyvä, mutta käsittelee kenties tärkeämpiä teemoja.

Pseudonyymillä Jonathan McMillan kirjoitettu The End of Banking on silmiäavaava niille, jotka eivät ole paneutuneet lainkaan siihen mitä raha oikeasti on. Mutta Graeber on parempi kokonaisuuden hahmottamisessa. End of Banking valoittaa enemmän nykytilanteen ongelmia.

Jos sitten haluamme mennä vähän syvemmälle siihen, mitä todellisuus oikeastaan on, toisaalta Robert Pirsigin ajattelu ja toisaalta Varelan ja Maturanan autopoiesis-ajattelu ovat hyvää pohdintaa. Jälkimmäisestä en vain ole löytänyt mitään kelvollista kirjaa englanniksi tai millekään mulle kielelle käännettynä, ja oma espanjan taitoni on aivan liian heppoista. Näitä molempia on hyvä soveltaa myös yhteiskunnan ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Hofstadterin GED:iä ja Mind's I:ta vapaasti mukaellen muurahaiset eivät hahmota, miten pesä käyttää heitä hyväkseen.

Risto Ala-Kaila

Hienoa saada Pekan ehdotukset mukaan listalle. Sanoitko Ville Mesengerissä että Heikilläkin oli jo mietittynä piiriä varten jotain?

Ville Saarinen

Kiitos Pekka hyvistä ehdotuksista!

tuota Graeberin Debt — The First 5000 years-kirjaa on kyllä itsellenikin suositeltu useampaan otteeseen. Kolme kertaa kirjan läpi kahlanneelta suosituksen voi kuitenkin ottaa jo astetta vakavammin vastaan 😅

Myös The End of Banking vaikuttaa nopealla silmäyksellä todella mielenkiintoiselta opukselta.

Tässä muutama ehdotus meikäläiseltä vielä:
* Julian Assange - When Google Met Wikileaks: Kirja on luotaus DiEM25:nkin jäsenistöön kuuluvan Julian Assangen mieleen ja poikkeukselliseen tapaan katsoa maailmaa. Tämän entisen hakkerin ajattelun vaikutukset maailmanpolitiikan ja median saralla ovat kiistämättömät. Kirja perustuu Googlen entisen toimitusjohtajan Schmidtin ja Assangen kohtaamiseen ja valottaa amerikkalaisten teknologiayhtiöiden sumeilematonta teknoimperialistista suhtautumista maailmaan.

These are vital counterpoints for anyone interested in where the Internet—and by extension human civilization—is heading. The difference between the paths taken by Assange and Schmidt was illustrated subsequently by their responses to the Snowden disclosures: while WikiLeaks aided the whistleblower's escape, Google scrambled to manage a public relations backlash after the revelation that it had taken money from the NSA to process spying requests from the US government.

  • Yanis Varoufakis - The Global Minotaur: America, the True Origins of the Financial Crisis and the Future of the World Economy: Varoufakiksen globaali minotaurus pyrkii kuvaamaan maailmantalouden kehityksen toisen maailmansodan jälkeen ja näyttämään, että vuoden 2008 talousromahdus oli muutakin kuin vain epäonnistuneen sääntelyn ja ylisuurten pankkien tuotosta. Varoufakiksen mukaan ymmärtääkseni takana on itse asiassa maailmantalouden rakenteellinen vika (post Bretton Woods-järjestelmä), jossa valta on keskitetty Yhdysvaltoihin ja dollariin valuuttana, ja tuottaa nykyisellään erittäin huonoja vaikutuksia. Tämä on yksi mielenkiintoinen vaihtoehto lukupiiriin.

Tätä olen myös itse kertaalleen aloittanut, mutta en päässyt ensimmäisellä kertaa ajanpuutteen takia hirveän pitkälle.

  • Mark Blyth - Austerity: The History of a Dangerous Idea: Tämän löysin itse asiassa hieman sattumalta nettisuosituksista. Se näyttäisi valottavan leikkauspolitiikan historiaa pidemmältäkin ajalta. Seuraava lainaus kirjan lukija-arvosteluista herätti mielenkiintoni (erittäin ajankohtainen juuri nyt?):

Interestingly, he also shows why he thought Austerity was "Dangerous" - he draws a dotted line from Austerity in post WW1 Europe to the opening of political doors for Fascism and Nazism.

I found this to be the most illuminating portion of the book, especially when it points out that although Austerity ideas were completely discredited by the end of the Second World War (having been a contributory cause to the extension of the Great Depression) they made a comeback through what are called the "Enablers of Austerity" - Milton Friedman's Monetarism, Neo-liberalism with its independent Central Banks, and the IMF and the aforementioned Washington Consensus. This is the best explanation I've seen for the complete disconnect between reality and the American and European ideologues currently peddling the conservative agenda.

Niin ja tosiaan Pekalle @pekkanikander vielä: Tervetuloa porukkaan mukaan!

Pekka Nikander

Blythin Austerity ei jäänyt mulle mitenkään vahvasti mieleen, vaikka hyvä kirja onkin. Yksi parhaista asiasta kirjoitettuja. Saattaisin ehkä lukea uudestaankin, vaikka minusta samat teemat osittain tulevat esille Graeberin Debtissä ja McMillanin End of Bankingissä.

Naomi Kleinin The Shock Doctrine jäi paljon vahvemmin mieleen, osin sen herättämien erittäin vahvojen negatiivisten tunteiden suhteen. Itse sisällössä ja rinnastuksissaan Klein menee minusta osin hakoteille, mutta rinnastuksen kyllä toimivat tunteiden herättäjinä.

Ville Saarinen

@ristoalakaila ei tainnut ihan listaa olla, mutta Patomäeltä saatiin
* 2 kpl "Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – Teoriasta käytäntöön"
* 2 kpl "Eurokriisin anatomia"-kirjoja lukupiiriä varten.

Täältä lisätietoja: http://patomaki.fi/kirjoja/

Ville Saarinen

Ai niin @ristoalakaila, en valitettavasti pääse käsiksi noihin box-linkkeihin ilman rekisteröitymistä :/

Tuulia Reponen

  • @villburn ehdottama Julian Assange - When Google Met Wikileaks kuulostaa mielestäni tosi mielenkiintoiselta. Annan sille peukun.

  • Olen lukenut Varoufakiksen Minotauroksen suomeksi ja se oli selkeä kuvaus maailmantalouden epätasapainoista. Suosittelen lukemaan, mutta en ehkä haluaisi lukea sitä näin pian uudestaan.

  • Blythin Austerity vaikuttaa myös kiinnostavalta.

  • En ole lukenut Naomi Kleinin Shock Doctrinea, mutta em. kuvauksen perusteella sanon, että mieluummin lukisin sellaista, jossa sisältö ei mene analyyttisesti hakoteille yrittäessään herättää lukijassa tunteita.

Katja Kiuru

Hei, tuskin ehdin olla lukupiirin aktiivinen jäsen, mutta mielenkiinnolla tutustun ehdotuksiin, joita jo listattu ja mahdollisesti roikun ryhmän mukana. Pari päivää sitten laitoin oman ehdotukseni, mutta ei näy missään täällä. Kyse on holistista ihmiskuvaa ajaneen Wilhelm Reichin ainoasta suomennetusta kirjasta Fasismin massapsykologia, joka on katsaus Saksan sosioekonomiseen ym. tilanteeseen 30-luvulla. Liikkuu divareissa.

Ville Saarinen

Moi Katja @katjakiuru , alkuperäinen viestisi ei tullut todennäköisesti perille, koska emme olleet ehtineet hyväksyä sinua vielä lukupiirin jäseneksi.

Kirjoittamasi viesti tuli siis yhdessä liittymispyynnön kanssa saateviestinä, ja sen näkivät vain moderaattorit.


Wilhelm Reichin kirjalla taitaa olla jo sen verran ikää, että se löytyy myös ilmaiseksi englanninkielisenä versiona verkosta:
* Wilhelm Reich - The Mass Psychology of Fascism
Tämä vaikuttaa myös hyvin kiinnostavalta kirjalta. Psykologista puolta olisi myös tärkeää mun mielestä käydä läpi. Itselleni on ollut erittäin tärkeää ymmärtää se pointti, että meissä jokaisessa on potentiaali hyvään ja pahaan. Vain hyvä itsetuntemus (kyky ymmärtää ja tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet) on avain tuon potentiaalin viisaaseen hallitsemiseen.

Mutta tosiaan, lämpimästi tervetuloa porukkaan mukaan! 😄

Risto Ala-Kaila

Kiitos huomautuksesta @villburn! Muutin jakoasetukset Box-alustallani ja vaihdoin linkit uusiin kommenttikentässä yllä. Toivottavasti nyt pääsee katselemaan ja lataamaan ilman että tarvitsee rekisteröityä. Voisin sinnekin avata demokratiakirjallisuutta käsittelevän kansion. Tässä vielä linkki koko

Osallistava päätöksenteko -kansioon,

(https://app.box.com/s/kx6car3om4o10itmo36l)

jonka jaottelu siis perustuu yllä

Wileniuksen esittelemään Malaskan Threefoldin harmony -teoriaan

(https://app.box.com/s/jlx34psvu47uf7d2bwqt9xjedghtx6h5)

ja on saanut innoituksensa

Turun osallistumisen ja vaikuttamisen toimintamallista

(https://app.box.com/s/yjno0cxw4fet32svgn5lqy7pwadabyzh).

Kun kaikki ensimmäiselle lukukierrokselle mukaan haluavat ovat laittaneet suosituksensa (1-5), voisimme pyytää Villeä ehdottamaan jotain alustaa (Google Docs?), jossa äänestää niistä Bordan vaalitavalla (ks. @laurisnellmanin Ohjeita osallistavaan keskusteluun kohta 4 Äänestäminen: vaihtoehdot laitetaan järjestykseen, josta n:s sija antaa 1/n ja lopuksi lasketaan yhteen ja eniten saanut voittaa).

Suosituksia ja äänestystä tehdessämme kiinnitämme ryhmän toivomuksesta huomiota myös teoksen:
- muotoon (voi kirjan sijaan siis olla myös artikkeli, katsaus, tutkielma, pamfletti, jne.)
- pituuteen (suositus: 40 sivua, kirjasta voidaan siis valita osia)
- kieleen (suositus: miel. suomi tai mahd. englanti)
- saatavuuteen (suositus: kirjastohaku tai e-kirja)

Aikataulusta pitäisi vielä puhua sen verran että kuinka paljon aikaa kullakin lukukierroksella varataan
- valintaan ja äänestämiseen (2 vk?)
- lukemiseen (1 kk?)
- keskusteluun (2 vk?)
ja että sotkeeko se jos lukuierrokset ovat osittain päällekäisiä???

Katja Kiuru

Jep! Kiitos!!!Wilhelm Reich ei varsinaisesti, oikeastaan ollenkaan, ollut psykologi.
Hän oli Freudin oppilas lääketieteellisessä, kunnes näkemykset erotti. Suuntautui myös sosiologiaan ja biologiaan. Pakeni natseja Wienin ja pohjoiseuroopan kautta Norjaan, josta U.s.A:han. Tutki radioaktiivista säteilyä ja pääsi sen vaarojen jäljille, hieman ennen Enola Gayta. Vangittiin kommunistina. Kuoli pari päivää ennen vapautumistaan, jotain 65v. Jotain 40 julkaisua saksaksi ja englanniksi löytyy. Holistisen ihmis- ja maailmankuvan tieteellinen tutkija; mm. Ragnar Granitin jäljillä "biosähkö"mittauksissa.
Wikipediassa disinformaatiota! (Kirjoitan myös hänestä kirjassani Ihminen näyttämöllä - esikoisteos: tulossa :)
:) Katja

Tuulia Reponen

@ristoalakaila - hyviä ajatuksia kirjapiirin toiminnasta (kirjan valinta ja aikataulutus)! Kirjasta riippuen 40 sivua voi olla aika nopeestikin luettu (ainakin Swarmwisea luin yhtenä iltana ennen nukkumaanmenoa parikytsivua ihan viuh vaan) eikä välttis siihen saa menemään kuukautta ja jos saa niin ei muista enää mitään? Valintaan ja äänestämiseen ei toivottavasti mee joka kerta kaksi viikkoa (?) En oo ennen ollut lukupiirissä, niin en oikein tiedä miten ne toimii. Voitais myös päättää, että ekalla äänestyskerralla valitaan ensimmäiset kolme kirjaa, jotka luetaan? Ja mieluummin peräkkäin kuin päällekkäin?


  • Itse ehdotan luettavaksi viime päivien Sipilä-gaten vuoksikin erittäin ajankohtaiseksi noussutta teosta Kukkala, E. (2016). Luokkavallan vahtikoirat: Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä. Helsinki: Into Kustannus. ***

Journalistin kirja-arviossa kirjasta sanotaan näin (http://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/5/kiinni-jitte-elitistit/):

"Toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä. Se on Kansan Uutisten toimittajan Emilia Kukkalan ja lehdelle bloggaavan Pontus Purokurun uuden kirjan, Luokkavallan vahtikoirien, keskeinen väite.

Kirjaidea syntyi toimittajien pohtiessa omaa kaksoisrooliaan toimittajina ja aktivisteina – vallankäyttäjinä, jotka eivät tunne eliittiroolia omakseen.

”Peruspointti on, että toimittajat ovat yhteiskunnallisia toimijoita, joiden pitäisi miettiä, millaista yhteiskuntaa he puolustavat”, Purokuru sanoo.

Kukkala ja Purokuru kartoittivat toimittajien kokemuksia vallankäytöstä viime syksynä kyselyllä, mutta vahvemmin kirja nojaa kirjoittajien omaan mediakritiikkiin. He kyseenalaistavat, voiko journalismia ylipäätään ”korjata” sen keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kritiikistä saavat tuta myös yksittäiset toimittajat, esimerkiksi Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen, Helsingin Sanomien Saska Saarikoski ja MTV Uutisten Timo Haapala.

Se, loukkaantuuko joku, ei kirjoittajia kiinnosta.

”Kirjaa ei ole tarkoitettu toimittajaeliitin sisäiseksi nokittelukirjaksi. Pikemminkin se on suunnattu kaikille muille”, Kukkala sanoo."


Aikamerkin kirja-arviosta poimin tähän yhden pointin, mikä vähintään tekee kirjasta diemiläisille lukemisen arvoisen (http://aikamerkki.org/toimittajat-toimivat-eliitin-puolella/):

"Kukkalan mukaan journalismi instituutiona päätyy aina olemaan vallitsevan hierarkian puolella. Nykyisten valtasuhteiden mukaiset kannat, esimerkiksi elinkeinoelämän johdon näkemykset, esitetään puolueettomina ja niitä haastavat kannat kiistanalaisina väitteinä.

– Kysymys on pitkälti siitä, mikä esitetään uskottavana ja neutraalina. Niiden, joilla on eniten etuoikeuksia, on helpointa häivyttää sidonnaisuutensa, Kukkala sanoo."

Ville Saarinen

@tuuliareponen hyvä ja ajankohtainen nosto! Nyt on kyllä tosiaan valtakunnassa nostettu tapetille median rooli ja puolueettomuus.

Siihen aiheeseen olisi sauma myös iskeä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kun Suomi lipuu oikealle, ja eriarvoisuus lisääntyy, niin ongelmia ja paineita alkaa väkisinkin syntymään. Mun mielestä Jaana Kiven tapaus ja nyt tämä meneillään oleva myllytys on osaltaan hyviä osoituksia siitä. Saapa nähdä miten Atte Jääskeläisen käy.

Ville Saarinen

Sosiologi Peter Frasen taannoin ilmestynyt Four Futures kirja on myös omalla lukulistallani hyvin korkealla tällä hetkellä. Se käsittelee kahden aikamme kilpailevan muutosvoiman: teknologisen vallankumouksen (automaatio+tekoäly) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia sosiaaliseen ja poliittiseen kehitykseen.

“It is easier to imagine the end of the world,” the theorist Fredric Jameson has remarked, “than to imagine the end of capitalism.” Jacobin Editor Peter Frase argues that technological advancements and environmental threats will inevitably push our society beyond capitalism, and Four Futures imagines just how this might look. Extrapolating possible futures from current changes the world is now experiencing, and drawing upon speculative fictions to illustrate how these futures might be realized, Four Futures examines communism, rentism, socialism, and exterminism – or in other words, the socialisms we may reach if a resurgent Left is successful and the barbarisms we may be consigned to if those movements fail.

Fasismin massapsykolgian linkistä

proposal by Katja Kiuru Closed Sat 3 Dec 2016 9:50AM

Hei kaikki, listalle on nyt tullut ehdotukseni Reichin kirjasta Fasismin massapsykologia, mutta linkki vie johonkin toimitettuun laitokseen, jota en ehtinyt tutkia, joten en voi sitä allekirjoittaa. On huomattava, että Reichista liikkuu paljon disinformaatiota. Hän oli väkivaltaisen opettajani Jouko Turkan idoleita, mutta Jokke käytti lainauksia, joita muotoili omaan tarpeeseen: näyttelijän alistamiseen ohjaajalle. Kirja tosiaan löytyy suomennoksenakin, mutta varmaankin liian iso kokonaisuus omaksua tässä kohtaa. Kuullla :) Katja

Results

Ville Saarinen

@katjakiuru hyvä kun huolehdit! Lisäsin sen kiinnostuneille listaan, ja linkkasin myös kirjan pdf-kopion, koska tajusin, että se on varmasti jo sen verran vanha että se löytyy ilmaiseksi myös netistä. Tuo versio on Wilhelm Reichin säätiön tms sivuilta. Vaikutti ihan kunnolliselta lähteeltä nopeasti katsottuna, mutta voin kyllä myös poistaa linkin jos epäilyttää (tai jos et halua sitä esim ehdotukseksi listaan) ;)


Btw @katjakiuru, taisit käyttää Loomion Ehdotus/Proposal-työkalua. Se on yhteiseen päätöksentekoon ja äänestämiseen tehty työkalu, ja näkyy hyvin tuolla sivussa, mutta siitä lähtee myös näkyvät sähköposti-ilmoitukset kaikille ketjuun osallistuville, ja äänestysmuistutukset myös ennen äänestysdeadlinen sulkeutumista. Veikkaan, että tavallinen kommenttikin riittää luultavasti tällaisissa tilanteissa. Lisäksi jos asia on ilmoitusluontoinen, niin oikealta hymiön kuvasta voi lisätä esim tähden ⭐ kertomaan, että asia on normaalia tärkeämpi tai vaatii huomiota :)

Katja Kiuru

kiios ville! Linkki varmasti ok, jos säätiön sivuilta!!!Tää mun ködettömyss näis välineissä on just tätä!
:) K

Ville Saarinen

@katjakiuru
joo tuolta www.wilhelmreichtrust.org se on, eli pidetään linkki seinällä :)

ja ei hätää, jokainen meistä on enemmän tai vähemmän kädetön uusien asioiden ja työkalujen kanssa 😅 kokeilemalla oppii parhaiten

Risto Ala-Kaila

Tossa kun mietittiin Pekan (@pekkanikander) ajatusta opintopisteiden kuittaamiseksi joltain yliopisto-opettajalta, niin vastaan tuli Raulin (Mickelsson) on toimittama seitsemän artikkelin kokoelma, joka käsittelee puolueiden tulevaisuutta, jota myös Maija (Setälä) on ollut kirjoittamassa. Hintikan artikkeli internetin epähierarkkisuudesta ja Raunion ajatukset EU-puolueiden elitistisyydestä vaikuttivat mielenkiintoisilta. Vaikuttamisen toimintaympäristö on (vielä pitkään?) vahvasti edustuksellinen demokratia, joten DiEM25-liikkeen kannalta varsin mielenkiintoista antia kokoelmassa edustaa pohdinnat kansanliikkeiden vaikutusmahdollisuuksista tällä puoluekentällä. Kaikki artikkelit ovat alle 40 sivua. Pitäiskö laittaa listalle?

Puolueiden tulevaisuus

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200906puolueidentulevaisuus/Files/Puolueiden_tulevaisuus_verkko_293_s.pdf

Tiivistelmä

Tässä artikkelikokoelmassa kahdeksan eri alojen tutkijaa pohtii seitsemässä artikkelissa puolueiden tulevaisuutta. Kirja pyrkii antamaan virikkeitä keskustelulle ja toimimaan oppimateriaalina kursseilla, jossa pohditaan kansanliikkeiden ja puolueiden tulevaisuutta.

Heikki Paloheimo pohtii artikkelissaan puolueita synnyttäviä ja ylläpitäviä ristiriitaulottuvuuksia. Artikkeli perustuu kyselytutkimukseen. Artikkelin lopussa Paloheimo esittää arvioita ristiriitaulottuvuuksien vaikutuksista puolueisiin tulevaisuudessa.

Kimmo Elon artikkeli kansalaisten politiikan tietämyksestä perustuu myös kyselytutkimukseen. Elon artikkelin päättää kolme skenaariota, joissa tarkastellaan poliittisen tietämyksen ja puolueiden tulevaisuuden suhdetta.

Maija Setälä tarkastelee julkiseen harkintaan perustuvan eli deliberatiivisen demokratian ja puolueiden suhdetta. Setälän mukaan puolueet voivat olla joko deliberatiivisen demokratian mahdollistajia tai esteitä:
PUOLUEET JA DELIBERATIIVINEN DEMOKRATIA s. 101-131

Ville Pitkäsen aiheena on puolueiden ja medioiden suhde. Pitkänen käy artikkelissaan läpi viimeaikojen kehitystä, ja pohtii puolueiden mediastrategioiden kautta puolueiden ja median suhdetta tulevaisuudessa.

Kari A. Hintikka tarkastelee artikkelissaan kehitysmahdollisuuksia, joita internet voisi antaa puolueille. Hintikan mukaan internet on välineenä epähierarkkinen, ja niinpä puolueidenkin pitää tulevaisuudessa arvioida uudelleen hierarkkisten organisaatioidensa menestysmahdollisuuksia.
KANSALAISET, LIIKEHDINNÄT, PUOLUEET JA INTERNET s. 165-213

Tapio Raunio tarkastelee Euroopan Unionin parlamentissa toimivia puolueita. Nykyään puolueet ovat varsin elitistisiä, ja Raunio pohtii, miten puolueet voisivat enemmän huomioida EU-kansalaisten mielipiteitä.
EUROPUOLUEIDEN TULEVAISUUS s. 214-249

Juha Kaskinen ja Rauli Mickelsson tarkastelevat globaaleja ristiriitaulottuvuuksia ja globaalin hallinnan tarvetta, ja arvioivat, miten globaali puoluekenttä voisi syntyä:
GLOBAALIPOLITIIKAN UUDET MUODOT JA PUOLUEET s. 250-277

Risto Ala-Kaila

Kyllähän opintopisteiden kerääminen voisi opiskelijoita motivoida, mutta mahtaako tämä Pekan (@pekkanikander ) ehdottama akateemisempi pohja kirjapiirille pudottaa listalta pois tutkimusintressien ulkopuolelle jääneitä teoksia, sellaisia sinänsä mielenkiintoisia teoksia kuten @katjakiurun ehdotus The Mass Psychology of Fascism (Wilhelm Reich, http://www.wilhelmreichtrust.org/mass_psychology_of_fascism.pdf) tai ehdottamani
Swarmwise - The Tactical Manual To Changing The World (Rick Falkvinge, https://falkvinge.net/files/2013/04/Swarmwise-2013-by-Rick-Falkvinge-v1.1-2013Sep01.pdf).

Pekka Nikander

@ristoalakaila Eihän mikään estä, että osa kirjoista ja/tai papereista on "akateemisesti hyväksyttäviä" niin, että joku/jotkut voivat yrittää saada niistä hyväksyttyä kirjapaketin, kun taas osa luettavasta jää selkeämmin akateemisten intressien ulkopuolelle.

En tiedä käytäntöjä muissa yliopistoissa, mutta Aallossa ainakin on (siis TKK:lla oli :-) ) mahdollista suorittaa henkilökohtaisia opintojaksoja, varsinkin jatko-opiskelijana. Perusopiskelijana lukupaketin hyväksyttäminen olisi saattanut olla vähän nihkeää. Vielä lisämotivaationa nuoremmille tieteenharjoittajille voinen mainita, että minulla ainakin nimenomaan väitöskirjaopinnot olivat niitä kaikkein antoisimpia. Ei ollut mitään isompaa pakkoa mihinkään suuntaan ja saattoi aika vapaasti valita mitä halusi opiskella. Mutta olettaisin että yliopistojen ja tiedekuntien välillä on eroja.

Katja Kiuru

..JEP, LOHDULLINEN TIETO.tÄNÄÄN KOITTANUT ASENTAA PRINTTERIÄ kakkoskoneeseen noin kolme tuntia, ei vieläkään tulosta..
Oma kone meni yöllä "paskaks" näyttö pelkkää viivaa, eikä tietenkään varmuuskopioita..
Hieno, että perusteos roikkuu siellä.
Minua ei varmaan vähään aikaan näy eiu kuulu.
Hyvin voimaan!
K

Ville Saarinen

voi harmi Katja :/ viiva ruudussa ei onneksi kuitenkaan tietääkseni merkitse sitä, että kovalevy olisi mennyt hajalle - eli tiedostot todennäköisesti saa vielä talteen käyttämällä konetta jollain tietokoneita ymmärtävällä nikkarilla, tai IT-huollossa. Toivottavasti saat kirjan vielä talteen!

Ville Saarinen

@pekkanikander @ristoalakaila ihan hyvää pohdintaa opintopisteiden suhteen, niistä toki saisi hieman lisäkannustimia lukemiseen. Oma opintosuunnitelmani on kyllä täyttymässä hyvää vauhtia, ja veikkaan että näistä ei juurikaan perus- tai aineopintoihin tosiaan heru pisteitä.

Täytyy pistää Pekan vinkki jatko-opiskeluja silmällä pitäen mieleen. Tosin tilanne voi olla muuttumassa, mm opiskelun "vapauteen" ja henkilökunnan resursseihin varmasti vaikuttavat tällä hetkellä esim meillä Helsingin yliopistossa meneillään oleva iso pyörä-uudistus ja muut selvästi "tuottavuushenkiset" uudistustoimet. (Näidenkin näennäisestä tehokkuusvaikutuksesta taitaa muuten olla nimenomaan Graeber kirjoittanut.)

Ville Saarinen

@ristoalakaila Puolueiden tulevaisuus käsittelee kyllä todella mielenkiintoisia aiheita monesta eri näkökulmasta. Omasta puolestani sopii lukupiiriin vallan mainiosti. Julkaisu on vuodelta 2009, joten on mielenkiintoista tarkastella myös missä asioissa sen jälkeiset 7 vuotta on osoittautunut yllätyksellisiksi ja kuinka paljon kirjoittajien näkemykset ovat onnistuneet enteilemään nykyistä kehitystä.

Katja Kiuru

Joo, noin kelasin mäkin.. Mun poika saatta osata imuroida tiedostot.Kirjan vanhasta veriosta ei väliä, sillä kirjoitan nyt kaiken uusiks.
Ja kustantajalla on edelliset versiot :)
Aurinkoo!
K

Tuulia Reponen

Ehdotan luettavaksi vuonna 2011 ilmestynyttä Evgeny Morozovin teosta The Net Delusion: The Dark Side of Internet Freedom.

Morozov on valkovenäläinen teknologian poliittisten ja sosiaalisten vaikutusten tutkija. Hän asemoituu tekno-realistiksi ja kritisoi teknoutopisteja naivista uskosta internetin vapauttavaan voimaan. Hänen mukaansa internet on väline, jota voi käyttää sekä hyvään että pahaan - sillä ei ole itsessään demokratisoivaa luonnetta. Autoritääriset hallitukset ovat kykeneväisiä käyttämään internetiä ja nettiaktivismia omien intressiensä mukaisesti. Lisäksi hän huomauttaa, että demokratia ja demokratisointi ovat aatteina hävinneet kapitalistiselle elämäntyylille, eivätkä näyttäydy suurelle massalle järin tavoiteltavilta asioilta, jos on mahdollista elää ns. "vapaasti" ja ostaa kuluttajaidentiteettiä tukevia ipodeja jne.

Miksi meidän pitäisi lukea tämä? On hyvä olla tietoinen internetin mahdollisuuksien lisäksi myös sen rajoituksista liikkeemme tavoitteen kannalta.

Alyse L. Gouldin kirjoittama kirja-arvostelu: https://www.suffolk.edu/documents/jhtl_book_reviews/gould10.pdf

Itse kirja: https://tropicaline.files.wordpress.com/2011/04/netdelusion.pdf

Risto Ala-Kaila

Terveellinen ehdotus Tuulia!

Tämä Morozovin puheenvuoro varmaan muistuttaisi meitä (demokratian "saarnamiehinä" toimivaa DiEM25:n jäsenistöä) siitä, miten kaksinaismoralistisesti demokratian ja vapauden julistamista on käytetty mm. Washintonista käsin:

"The wars in Iraq and Afghanistan, which were started, if anything, to spread the gospel of freedom and democracy, have lost much of their initial emancipatory potential as well, further blurring the line between “regime change” and “democracy promotion.” Coupled with Washington’s unnecessary abuses of human rights and rather frivolous interprenations of international law, these two wars gave democracy promotion such a bad name that anyone eager to defend it is considered a Dick Cheney acolyte, an insane idealist, or both."

Tuulia Reponen

Erittäin hyvä pointti tuo(kin)! :)

Ville Saarinen

@tuuliareponen

Miksi meidän pitäisi lukea tämä? On hyvä olla tietoinen internetin mahdollisuuksien lisäksi myös sen rajoituksista liikkeemme tavoitteen kannalta.

Mielenkiintoinen nosto. Vasta-argumentteja ja erityisesti itseään "realisteiksi" tunnistettavia ajattelijoita on myös tärkeää lukea, jotteivat omat jalat irtoa liiaksi maasta. Internet ja siihen liitetyt modernit mobiiliteknologiat ovat huomattavan tehokkaita työkaluja tiedon (sekä faktuaalisen että disinformaation) levittämiseen. Internetin tarjoaman vapauden luonne on paradoksaalinen sinänsä, että hieman kuten Glasnostinkin tapauksessa, paljastuva totuus murentaa eniten juuri vapaampien yhteiskuntien valtarakenteita - autoritäärisissä valtioissa valtarakenteen epälegitiimiyden todisteet onnistutaan yleensä väkivalloin sensuroimaan.

@ristoalakaila

Tämä Morozovin puheenvuoro varmaan muistuttaisi meitä (demokratian "saarnamiehinä" toimivaa DiEM25:n jäsenistöä) siitä, miten kaksinaismoralistisesti demokratian ja vapauden julistamista on käytetty mm. Washintonista käsin:

On tavallaan ironista, että länsimaissa vapaus ja internet yhdessä murentavat todennäköisimmin juuri länsimaisten valtakoneistojen omaa legitimiteettiä. Ihmiset näkevät (osaltaan juuri sensuroimattoman internetin ansiosta) millaisin tekaistuin propagandakamppanjoin ja suoranaisin valhein sotia heille myydään (Afghanistan, Iraq), ja saavat vihiä esim jenkkihallitusten tukemista vallankaappauksista (Iran, Chile jne) sekä osallisuuksista väli-amerikan kansanmurhiin (mm Nicaraqua, Guatemala).

Risto Ala-Kaila

Jäin @katjakiurun ehdotusta (Reich) punnitessani miettimään teeman rajauksia kirjapiirissämme. Mielelläni toisin itsekin taiteilijana Katjan kanssa eri tasoja - psykologisempaa ja miksei sosiokulttuurista näkökulmaa demokratia keskusteluun. Taiteen roolista yhteiskunnallisissa murroksissa on suomalaisilla paljon omaakin kokemusta (jota Suomi100-vuotta juhlissa tullaan varmasti käsittelemään), mutta mieleen tuli oman liikkeen piiristä
mainita että Brian Eno ehdotti luettavaksi aiheeseen liittyvää kirjaa (alla) keskustellessaan Varoufakiksen kanssa vuosi sitten Guardianissa. (Ks. keskustelu: https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2015/nov/28/conversation-brian-eno-yanis-varoufakis-interview?CMP=fb_gu)

When Art Worked: The New Deal, Art, and Democracy

by Roger G. Kennedy, David Larkin (Creator)

What artists and their work did for the United States during the Depression, thanks to New Deal initiatives, is the subject of this masterfully produced book. When Art Worked focuses on the consequences of the art and architecture created and its efficacy in enhancing the nation’s sense of itself during this debilitating time. With an astoundingly high unemployment rate in the country—at 25 percent—New Deal policies provided food, work, and, with the aid of art, hope grounded in common purposes. Art became a vital tool in rallying pride, illuminating common necessities, arousing an awareness of the suffering of people, and drawing attention to the need for natural resource conservation. This had an indelible impact on public policy. New construction and renovations of post offices, schools, and government buildings reinspirited communities. When Art Worked also focuses on the objectives of the leaders who shaped the New Deal programs, and features some of the era’s most remarkable achievements. The text is accompanied by approximately 450 rarely seen or published color and black-and-white illustrations and newly commissioned photographs of some of the incredible works produced.

http://www.goodreads.com/book/show/6796671-when-art-worked

En tosin ymmärrä tarkoittaako nää tiedot alla et teos on eKirjana myös?
http://www.worldcat.org/oclc/735325007

Material Type: Document, Internet resource
Document Type: Internet Resource, Computer File
OCLC Number: 735325007
Reproduction Notes: Electronic reproduction. [S.l.] : HathiTrust Digital Library, 2011. MiAaHDL
Description: 1 online resource (368 pages) : illustrations (some color)
Details: Master and use copy. Digital master created according to Benchmark for Faithful Digital Reproductions of Monographs and Serials, Version 1. Digital Library Federation, December 2002