Loomio
Thu 23 Jun 2016 1:42PM

Euro Exit - uhka vai mahdollisuus?

TR Tuulia Reponen Public Seen by 441

Tässä ketjussa voidaan yleisemmin pohtia kannattaisiko eri maiden, mukaanlukien Suomen, jättää euro vai pysyä eurossa tai edes nostaa asia keskusteluun. Mitä erilaisia skenaarioita tällaiseen kehityskulkuun mielestäsi liittyy? Mitä ovat yhteisvaluutan plussat ja miinukset?

TR

Tuulia Reponen Thu 23 Jun 2016 1:56PM

Löysin kiinnostavan pp-esityksen nimeltä: "Suomen eurojäsenyys. Kansalaisaloite Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.6.2016"

Erityisen mielenkiintoinen on slide 23, jossa pohditaan Suomen talouskehityksen vaikutusta talousunionissa pysymisen kannattavuuteen. Eli mikäli Suomen talous junnaa paikoillaan, niin Suomen kannalta tiivis talousunioni tulonsiirtoineen olisi hyvä asia ja mikäli Suomen talous lähtee nousemaan, sillon kannattais olla omillaan.

Esityksen laatijan, kansantaloustieteen emeritusprofessorin Vesa Kanniaisen mukaan euro Exit olisi lyhyellä tähtäimellä Suomen taloudelle negatiivinen asia (ns. helvettikustannukset), mutta pidemmälä aikavälillä positiivinen, koska euroalue on helposti kriisiytyvä ja epäoptimaalinen alue yhteisvaluutalle.

Mitä mieltä olette Kanniaisen analyysista? Onko euron reformi realismia? Pitäisikö Suomen jättää uppoava laiva? En osaa vielä itse vastata kysymyksiini, mutta toivon, että aiheesta syntyy keskustelua. Erityisen hyödyllisiä esityksessä on lopusta löytyvät tutkimus- ja kirjallisuuslähteet. Esitystä selaamaan pääsee täällä.

VS

Ville Saarinen Wed 7 Sep 2016 6:51AM

Saksan ajama talouspolitiikkaa, ja sen kantama johtava asema eurossa vaikuttavat paljon siihen millaista talouspolitiikkaa euroalueella voidaan ajaa. Ymmärtäisin, että Varoufakisin ja muiden mukaan poliittinen tilanne on tukala osittain myös siitä syystä, että Saksa valitettavasti kokee hyötyvänsä euron edullisuudesta taloudellisesti, ja näin jatkaa kuripolitiikan linjalla. (Tähän liittyy myös varmasti Saksan omat kokemukset heidän harjoittamansa sisäisen devalvaation "toimivuudesta" 90-luvulla.)

Toimiiko tämä nyt siis myös niin, että muiden talouksien samaan aikaan kärsiessä kalliista valuutasta, "vakavarainen" Saksa kasvattaa omaa sananvaltaa muihin nähden unionissa entisestään? Jos näin on, niin Saksan poliittinen eliitti saattaa hyvinkin kokea, että nykyiset rakenteet palvelevat heitä reaalipoliittisesti (vaikka samaan aikaan koko euroalue kärsisi tilanteesta absoluuttisella tasolla), joka tekee uudistamisesta hyvin vaikeaa ilman saksalaisten oman poliittisen kentän muutosta.

Why Germany is the Eurozone’s biggest free rider

Germany has for many years pursued a policy of wage suppression, which many economists have described as a competitive devaluation or ‘beggar thy neighbor’ policy.

Germany has also benefited from the fixed exchange rate that the Euro effectively secures between itself and its major European markets.

Ja heikommat taloudet ovat samaan aikaan kärsineet tilanteesta:

While Germany has benefited so much from the Eurozone, its less successful partners are left to fend for themselves. The Eurozone lacks the automatic stabilizers that other currency unions apply among the various regions — namely, fiscal transfers such as unemployment and housing benefits, shared health care costs, or the pooling of bank risks and deposit insurance. The Eurozone also lacks the large movement of workers across state borders enjoyed by the United States, mostly due to language and regulatory barriers.

When they joined the EU, Greece, Ireland, Portugal and Spain opened their borders and exposed themselves to new waves of trade, immigration and finance. Competition with other member states was meant to bring about ‘creative destruction,’ whereby inefficient firms – i.e. those who could not compete internationally – would go out of business. In order to avoid short-term hardships, the peripheral economies were set to receive large sums of EU funds by way of compensation. These funds were supposed to be invested in restructuring the domestic economies. But this happened very imperfectly.

Germany might respond, ‘Tough, the others ought to have seen it coming.” All members of the Eurozone are subject to the same competitive environment. All consented to its design by ratifying the relevant treaties. All had a chance to adjust. Yet this argument is false too.

Pavlos Eleftheriadiksen mukaan tämä ei ole pitävä argumentti:

Not everyone had the same chance to adjust. As I argue in my recent article for Foreign Affairs (‘Misrule of the Few: How the Oligarchs Ruined Greece’, ) membership in the European Union has not improved the institutions of the weaker members. It has actually made them worse.

VS

Ville Saarinen Wed 7 Sep 2016 8:24AM

Eli mikäli Suomen talous junnaa paikoillaan, niin Suomen kannalta tiivis talousunioni tulonsiirtoineen olisi hyvä asia ja mikäli Suomen talous lähtee nousemaan, sillon kannattais olla omillaan.

Pavlos Eleftheriadiksen näkemys puoltaisi käsittääkseni sitä, että huonosti suoriutuvat taloudet kärsivät eurossa entistäkin enemmän mikäli Saksan ja muiden ajama tiukka linja säilyy, ja varsinaista liittovaltiokehitystä ei saada aikaan. Suomen taloustilanteen junnatessa eurossa pysyminen on jollain tavalla positiivinen ratkaisu siis vain sillä edellytyksellä, että euron ja liittovaltion rakenteet saadaan ajettua läpi.

Toisaalta, jos jatketaan samalla pakottavalla linjalla ja Eurooppa kriisiytyy entisestään, niin seurauksena voisi olla poliittinen paine (DiEM25 ja muut mahdolliset progressiiviset vaihtoehdot vs nationalismi ja oikeistoradikaalit puolueet), joka murtaisi Saksan johtaman nykyisen linjan ja lukittuneen tilanteen.

VS

Ville Saarinen Wed 7 Sep 2016 8:31AM

Eli euron kannattavuus Suomen kannalta ja mahdollisuus uudistamiseen voi olla ratkaisevasti riippuvainen Saksan sisäpoliittisesta väännöstä. Joidenkin näkemysten mukaan juuri nyt eurokriisi (ja Merkelin avoimien rajojen politiikka pakolaisten suhteen) toimii valitettavasti hedelmällisenä kasvualustana nationalistiselle AFD:lle.
Germany's left has more to lose from the AfD than Merkel

RA

Risto Ala-Kaila Wed 7 Dec 2016 5:23PM

Hei onko tullut mieleen että kolmas tie voisi olla mahdollinen: rinnakkainen velaton valtion laskema valuutta, josta Talousdemokratia ry on tehnyt kansalaisaloitteen, julkaistu vasta pariviikkoa sitten 20.11.2016. Kansalaisaloite ei siis tarkoita eroa eurosta, vaan rinnakkaisvaluutan käyttöönottamista. Toisin kuin nykyisin, pankit eivät vastaisi rinnakkaisvaluutan luonnista lainanannon yhteydessä, vaan sitä luotaisiin velattomasti valtion kautta. Rahareformilaki tarkoittaisi vähemmän velkaa ja vakaampaa taloutta. Tutustu kansalaisaloitteeseen osoitteessa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2211

Ilmeisesti DiEMillä ei ole politiikkasuosituksia tästä vielä, mutta tässä vielä vähän lisää velattomista rinnakkaisvaluutta aloitteista muualla: RAHAREFORMISTISIA hankkeita on vireillä myös muissa maissa: Britanniassa uudistuksia ajaa Positive Money, Ruotsissa Positiva Pengar, Tanskassa Gode Penge ja Islannissa Betra Peningakerfi. Kansainvälistä talousdemokraattista toimintaa koordinoi International Movement for Monetary Reform -kattojärjestö, johon myös Suomen Talousdemokratia ry kuuluu.

Islannissa rahareformi on pisimmällä, ja sitä ajaa yksittäisten kansanedustajien sijaan maan hallitus. Maaliskuussa 2015 julkaistiin pääministerin tilaama raportti rahareformin hyödyistä. Viime helmikuussa parlamentin asialistalle lisättiin päätöslauselma rahareformikomitean perustamisesta. Lausuntokierroksella muun muassa Islannin keskuspankki puolsi rahareformia. Jos päätöslauselma hyväksytään parlamentissa, Islantiin perustetaan rahareformikomitea pohtimaan rahajärjestelmän uudistamista.

Hollannissa rahareformi lähti liikkeelle noin vuosi sitten kansalaisaloitteesta, jonka allekirjoitti yli 100 000 hollantilaista. Maaliskuussa Hollannin parlamentti hyväksyi aloitteen rahanluonnin tutkimiseksi. Myös Britannian parlamentissa on pidetty kuulemistilaisuus rahareformista. Sveitsissä rahareformista järjestetään kansanäänestys lähi­vuosina.

Alankomaiden keskuspankissa (De Nederlandsche Bank) järjestettiin “The Role of Money in the Modern Economy” kutsuvierastilaisuus 23.11.2016. Tilaisuudessa keskusteltiin rahareformista eli pankkien rahanluontioikeuden siirtämisestä julkisen vallan tehtäväksi. Tilaisuuden järjesti Sustainable Finance Lab yhteistyössä Alankomaiden finanssivalvonnan (Authority for the Financial Markets) sekä Alankomaiden, Iso-Britannian ja Islannin keskuspankkien kanssa.

Näyttää siltä että rahareformi on nousemassa politiikan keskiöön. Ks. kuinka "Keskuspankit keskustelevat nyt rahareformista", BLOG SUBMITTED BY PATRIZIO ON FRI, 02/12/2016:

http://patriziolaina.com/?q=node%2F33

VS

Ville Saarinen Wed 7 Dec 2016 9:50PM

Meiltä Helsinki DSC:n New deal-politiikkapaperin mukana lähti lyhyt viittaus brittien rahareformialoitteeseen:

Consideration of the “Positive money UK”-style of proposal
* low reserve guarantees in fractional reserve banking system create instability and incentivize irrational market behavior
* could this be countered by higher reserve requirements or even public central banks which allow money creation?

https://docs.google.com/document/d/1YjfciNJ1l2A0wYwunIcIiS1TWIIB9RwJ_vFC-r1-iJs/edit

@pekkanikander on miettinyt myös rahaa ja sen rakenteita, olisi mukava kuulla, että onko Pekalla näkemystä rahareformista ja nykyisen luotonlaajennusjärjestelmän mahdollisista ongelmista?

PN

Pekka Nikander Thu 8 Dec 2016 7:09AM

Kiitos kysymästä @villburn Lyhyesti sanottuna itse rahajärjestelmän vikojen suhteen olen enimmäkseen samoilla linjoilla kuin nimimerkki Jonathan McMillan kirjassaan The End of Banking. Tiivistäen voisi sanoa, että tietotekniikan kehitys on paljastanut joukon valuvikoja meidän omistus- ja pankkijärjestelmässä. Vähimmäisvarantojärjestelmä (fractional reserve banking) ei vain enää toimi, koska sen valvominen on käytännössä mahdotonta, suurimpana syynä tähän mahdottomuuteen tietotekniikan mahdollistamat varjoyhtiöt. Tietotekniikka ei ole kuitenkaan ainoa syy, vaan ehkä vielä suuremmat ongelmat löytyvät omistusoikeuksien ja omistajan velvollisuuksien epätasapainosta. Mutta pysytään rahassa.

Mitä taas tulee siihen, miten rahajärjestelmää kannattaisi uudistaa, olen ainakin tällä hetkellä varovasti menossa aika tarkaan tasan päinvastaiseen suuntaan kuin ns. Positive Money, mukaan lukien Talousdemokratia ry:n ja heidän kansalaisaloitteensa. Toki allekirjoitin tuon kansalaisaloitteen, koska minusta on tärkeä saada aikaan julkista keskustelua, mutta se tuskin tulee menemään läpi.

Oman "teoriani" olen esittänyt blogikirjoituksessa. Se on edelleen työn alla ja tuossakin ehdotuksessa on varmasti valuvikoja, mutta se ehkä haastaa ajattelemaan.

Mutta siis: Rinnakkaisvaluuttoja ehdottomasti euron rinnalle. Mieluummin muutamia erilaisia kuin vain yksi.

PN

Pekka Nikander Thu 8 Dec 2016 9:50AM

Tämän vielä voisi lisätä tuohon blogikirjoitukseen: Jos loisimme kirjoituksessa kuvatun velkasuhteisiin perustuvan maksujärjestelmän, olisiko kenties parempi jos veloilla ei olisi nykyisenkaltaista juridista asemaa, jossa velkoja voi periä oikeusteitse ja viime kädessä häätää velallisen asunnostaan? Tällöin velkojen maksu olisi "kunnia-asia" eikä ulkoa tuleva pakko. Totta kai dynamiikka olisi monimutkaisempi, koska jos kuvaamani kaltainen järjestelmä olisi pääasiallinen maksujärjestelmä, jokaisen olisi käytännössä pakko hoitaa velkansa.

Tuolla periaatteella, siis juridinen valtion väkivaltakoneistoon nojaava pakko vs. kunnia-asia, olisi vain aika kauaskantoinen merkitys sen suhteen, millaisen syntyvä talousjärjestelmä olisi.

Kunniaan perustuvia velkoja on Graeberin mukaan ollut käytössä ainakin keskiajan islamilaisten kauppiaiden keskuudessa. Sitä en muista, erittelikö Graeber uskonnon osuutta systeemiin, muistaakseni ei. Pitäisi ehkä kaivella tuota enemmän.