Aikataulu ja kokoontumisformaatti

@ristoalakaila btw itselläni ei ole oikeasti lukupiiristä kokemuksia entuudestaan, eli jos on kokemuksia ja tuo on ollut onnistunut formaatti muuallakin, niin se toki puoltaa jo sen käyttöä itsessään :thumbsup:

Niille, jotka tahtoisivat kuitenkin lukea koko kirjan, tai vaikka puolet siitä, niin 2 viikkoa voi olla toisaalta vähän lyhyt aika (itse olen esim aika hidas lukija varsinkin näissä tiiviissä ja asiapainotteisissa kirjoissa).

Kun 2013 pidimme lukupiiriä, jossa luimme Graeberiä, Kahnemannia, Lietaeria, Restakisia jne., valitsimme ensin kirjat ja sitten tapasimme fyysisesti kahden viikon välein. Kirjojen valitsemiseksi pidimme fyysisen kokouksen, jossa jokainen esitteli n. 10–15 min ehdottamaansa kirjaa, perustellen miksi juuri se olisi hyvä lukupiiriin. Alkuperäinen tavoite oli lukea 200 sivua aina tuon kahden viikon aikana, mutta se supistui nopeasti reiluun 100 sivuun, ja kaikki eivät aina ehtineet tai jaksaneet sitäkään.

Kävimme siis samaa kirjaa läpi 2–3 kertaa, ja minusta useampi kerta oli tarpeen. Keskustelut olivat sangen antoisia, myös niille jotka eivät olleet sovittua jaksaneet kahlata läpi. Piiri pysyi kasassa elokuusta joulukuuhun ja hiipui sitten kun olimme siirtymässä meille vaikeampiin kirjoihin.

Joukossa olevien opiskelijoiden kannattaisi ehkä myös miettiä sitä, onnistuisiko teidän sopia joistain kirjoista ja/tai artikkeleista proffan kanssa lukupaketti, josta saisitte opintopisteitä. Useimmilla se kummasti lisää lukuintoa. :-)

Mä oon kyllä ollut kaunokirjallisuuteen keskittyvässä kirjapiirissä joka onnistui kokoontumaan monta vuotta ensin kerran kuussa ja sitten muutaman vuoden vielä kerran kahdessa kuukaudessa. Kyseessä oli kuuden hengen porukka, jonka korkea sitoutumisaste saattoi johtua useasta tekijästä:
- kirjan valinta- ja esittelyvuoro kiersi jokaisen jäsenen kesken, mikä toi
- valinnan tehnyt toimi keskustelun moderaattorina eli isäntänä/emäntänä, koska se pidettiin tämän kotona (johon liittyi monesti aiheeseen sopivaa tarjoilua ja muuta kaikkia aisteja stimuloivaa virikettä)
- arviota ja mielipiteitä (hyvä/huono) kirjasta ei pidetty niin tärkeänä kuin hyvää ja antoisaa ajatustenvaihtoa siitä (asenteella: "huonostakin kirjasta voi saada hyvän keskustelun")
- piirin koko (6 henkeä) oli mielestäni ideaali, jotta kaikki pääsivät riittävästi ääneen

Virtuaalisessa lukupiirissä eivät välttämättä tälläiset samat perinteiset osallistamisen muodot päde. Ryhmän koko on isompi ja vaihtelee - samoin siis sitoutumisen aste ja motivaatio. Jos videokonfrenssit saataisiin pystyyn ja tapaamisia kasvokkain järjestyisi edes kerran tai kaksi vuodessa, niin vuorovaikutus ja ryhmäytyminen piirissä olisi heti eri luokkaa ja se palvelisi onnistuessaan myös liikkeen omaa (konsensus)demokraattista prosessia.

Ajatus opetuspisteiden kuittaamisesta tuntui minun kannaltani ensi alkuun vähän etäiseltä ja akateemiselta, mutta olisihan se hienoa mikäli joku asiaansa innostunut proffa haluaisi jakaa aikaansa näin kansansivistystyönkin merkeissä. Kuinka tarkkaan aihe sitten rajautuisi ko. tutkimusintressin mukaan on vaikea sanoa, mutta Heikiltä (Patomäki) kannattaisi ainakin kysyä tai jos haluatte minäkin voisin tiedustella halukkuutta muutamalta tutulta TY:n valtiotieteellisestä:

Rauli Mickelsson
(https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/mickelsson/Sivut/home.aspx) tai

Maija Setälä (https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/pcrc/huippu/esittely/hlokunta/maijasetala/Sivut/home.aspx).

Ajatus opintopisteistä voi olla kiinnostava niiden kohdalla, jotka opintopisteitä vielä kaipaavat (@villburn ?), mutta itselleni se ei ole relevanttia, sillä plakkarissa on jo tarpeeksi. :)

tosi kiva kuulla, että lukupiiristä on ollut positiivisia kokemuksia. Tottahan se on, että varsinkin fyysisiä kokoontumisia on vaikeaa koordinoida niin, että löytyisi kaikille sopivaa yhteistä aikaa (ja tässä tapauksessa paikkaa).

Veikkaan kuitenkin, että videokonferenssi/äänipuhelu yhdistettynä foorumimuotoiseen vapaampaan keskusteluun tarjoaa monenlaista tarttumapintaa yhteiseen/rakentavaan analyysiin, ja tuo toisaalta myös joustavuutta keskusteluun.

Pekan kokemuksista tuli mieleen seuraava:
1. kirjan lukuaika voisi olla myös yhteensä n 4 viikkoa, jaettuna kahteen 2 viikon segmenttiin
2. suositeltuja lukualueita olisikin 2 kpl (esim 40-60 sivua per segmentti)
3. videokonferensseja olisi 2 kpl, yksi kummankin segmentin lopussa

Näin jokaisen osallistujan tulisi suhteellisen helposti luettua vähintään se 100 sivua, joka on jo n 33-50% useimpien kirjojen pituudesta, ja kahdella kokoontumisella materiaalista saataisiin paljon enemmän myös irti. Niin ja tieteellisiä julkaisuja/selontekoja voitaisiin lukea esim vain yhden segmentin eli 2 viikon pituisen ajan. Kuulostaako yhtään toteuttamiskelpoiselta?

Eikö yksinkertaisempaa olisi että kirjaa ehdottanut suosittelee miksi DSC--jäsenen kannattaisi lukea ainakin se 40-60 sivua, jonka perusteella voisi innostua lukemaan koko teoksen.

Yritetään olla tekemättä tätä liian monimutkaiseksi. Kai koko kuukausi kirjan lukemiseen ja kommentointiin riittää varsinkin jos saadaan videokonfrenssi järjestymään puolesta väliä kuusta esim. 15. päivä tai vaikkapa aina kolmannelle sunnuntaille.

On se toki yksinkertaisempaa, liika moinutkaisuus kieltämättä voi laskea osallistumismäärää. Toisaalta taas mielestäni on ihan hyvä pyöritellä hieman erilaisia vaihtoehtoja ja Pekan pointti siitä, että kirjoista saa enemmän irti useammalla pohtimiskerralla oli mun mielestä tosi hyvä, koska toisin kuin esim kaunokirjallisuudessa, näissä teksteissä on usein tiiviisti asiaa ja sitä voi olla joskus työlästäkin käydä läpi.

@ristoalakaila
Kaikki kirjat on lukemisen arvoisia, ja siksi tuossa äänestämisessä on kyse enemmänkin siitä järjestyksessä missä kirjoja luetaan.

@villburn
Mitä tulee tuohon formaattiin niin nuo videokonferenssit ynnä muut tuntuu vaan monimutkaistavan tätä juttua. Kannatan edelleen loomioon luotuja ketjuja.

Ai niin ja @laurileponiemi sanoit jossain kohtaa, että korkeintaan 30-40 sivuiset tekstit ois ok. Tajusinhan oikein, että et tarkottanut sillä itse kirjoja, vaan muita lyhyempiä julkaisuja?

@villburn

Ajattelin kai artikkeleita kun kirjoitin tuota. Kirjat voi tietysti olla pidempiä.