Hei olen DiEMiläinen! Hey I am part of DiEM! Esittäydytään/Let us introduce ourselves!

Moi, Olen 35v kierrätystekniikan di. Työskentelen ympäristöalalla enimmäkseen rakennusten energiatehokkuusasioiden parissa, mutta olen hyvin kiinnostunut myös laajemmin ympäristönsuojelusta. Olen myös hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja olen etsinyt sopivaa tahoa, jossa pääsisi ajamaan asioita samankaltaisten ihmisten kanssa. Tärkeimpänä arvonani on heikommassa asemasssa olevien auttaminen. Erityisesti kiinnostaa talouspolitiikka, sosiaalipolitiikka, ulkopolitiikka ja kehityspolitiikka.

Tällä hetkellä eniten kiinnostaa pyrkiä yhdistämään solidaarisuutta ajavat tahot saman tavoitteen taakse. Suurin ongelma on, että joka ikisellä järjestöllä on oma agendansa, mitä se ajaa. Tällöin päättäjän on helppo sivuuttaa järjestöjen mielipiteet, koska ne ovat usein ristiriidassa myös keskenenään. Diemissä näen paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon ongelmia. Diemin manifestissa on hyvin ylisellaisia asioita, mitä itsekin ajan. Suurimpana haasteena nään tavoitteiden toteuttamisen. Manifestissa esitetyt keinot on aika ylimalkaisia. Yksi suurin haaste on, että manifestissä annetaan sellainen kuva, että EU on erillinen organisaatio valtioiden päätöksenteosta. EU:n polittiset linjaukset mukailevat hyvin paljon sen maiden poliittisia linjauksia. Siksi muutos pitäisi tulla ensin paikallisella tasolla. SIksi näkisin Diem Finlandin tärkeimmäksi tavoitteeksi ajaa demokrattisen päätöksenteon muutosta Suomessa. Yritin viime syksynä haastaa järjestöjä tekemään yhdessä oman ehdotuksen yhteiskuntasopimuksesta. Hahmottelin myös pohjan, miten sen voisi rakentaa. Se ei tietenkään lähtenyt käyntiin, koska en löytänyt mitään tahoa, kuka olisi ottanut siitä vetovastuun. Siihen liittyen kirjoitin myös "Suomi Kuntoon oikeesti" "artikkelin", jossa pohdin suomen yhteiskunnallisia ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja, jotka olin poiminut asiantuntijoiden jutuista. Näiden myötä sain hyvin paljon ymmärrystä eri politiikan osa-alueiden ongelmista. En ole ollut aktiivina vielä oikein missää järjestössä, koska en ole kokenut omakseni oikein minkään järjestön toimintaa. Se johtuu enimmäkseen siitä, että en halua ajaa vain yhden väestöryhmän asiaa.

Tervehdys,

Olen 50-vuotias tekniikan tohtori, tutkija, yrittäjä ja kolmen lapsen isä. Ensimmäisen yritykseni perustin 1988 ja nyt viimeisen viiden vuoden aikana olen perustanut kaksi osuuskuntaa ja yhden kasvuyrityksen. Yhteiskunnasta ja sen luonteesta olen ollut kiinnostunut aina, vaikka en insinöörinä olekaan koskaan kunnolla ymmärtänyt ihmisen luontaista kykyä uskoa kollektiivisia harhoja — kuten raha, lait ja valtiot — tosiksi ja (lähes) muuttumattomiksi.

IT-nousukaudella 2000-luvun taitteessa kiinnostuin entistä enemmän siitä, mitä raha on, jopa yrittäen tuoda markkinoille uuden "rahan" osana ensimmäisen sukupolven kryptovaluuttaboomia. Nyt kypsemmällä iällä, kun olen saanut luettua mm. Lietaerin, Graeberin, Kahnemanin, Pikettyn, "Jonathan McMillanin" (pseudonyymi) ja muiden asiasta jotain ymmärtävien teoksia, olen alkanut vakuuttua siitä, että yhteiskunnallisten ongelmiemme takana on ainakin kaksi oleellista väärinkäsitystä. Toinen on viimeisten noin viidensadan vuoden aikana syntynyt nykyraha ja toinen viimeisen parinsadan vuoden aikana vakiintunut käytäntö pitää rajoittuneen vastuun yrityksiä (limited liability corporation) juridisina henkilöinä. Näiden takaa voidaan erottaa omistusoikeuksien ja omistajan velvollisuuksien epätasapaino.

Teknologian kehityksen myötä tilannetta edelleen pahentavat toisaalta vallan valuminen suuryrityksille lainsäädännön, laintulkinnan, informaatioasymmetrioiden ja aivan nyt viime vuosina ns. algoritmiasymmetrioiden seurauksena, ja toisaalta Piilaaksosta alkanut ns. dataistinen ajattelu, joka selvästi uhkaa korvata humanismin ja romuttaa ihmisarvon.

Yhteiskuntamme on vajoamassa suuntaan, jossa dataismin ja korporatismin myötä yksittäisillä ihmisillä ei ole enään mitään arvoa valtaapitävän eliitin silmissä. Vaikka linkolalaisittain ajateltuna ihmiskunnalle kokonaisuutena saattaisikin olla hyvä, jos meistä kuolisi yhdeksän kymmenestä, kun työ loppuu ja luultavimmin maailmankauppa romahtaa ja kun me eliitin silmissä muutumme tarpeettomiksi, minun on vaikea hyväksyä sitä inhimillisen kärsimyksen määrää jota jo nyt kollektiivisesti aiheutamme ollen siitä tietoisia, saati sitten mihin näillä näkymin olemme menossa. Melbournen yliopiston muutama vuosi sitten julkaisema Rooman Klubin Kasvun rajat -raportin seurantatutkimus kuvaa hyvin sitä, mihin saatamme olla menossa.

Itse en tiedä DiEM:istä juuri mitään, mutta toisaalta en koe että yksikään nykyisistä Suomessa toimivista puolueista olisi valmis aidosti pohtimaan rahan rakenteen muuttamista tai omistajan velvollisuuksien lisäämistä.

Heips!

Olen 25-vuotias muusikko ja äänisuunnittelija Helsingistä. En ole erityisen lukenut ihminen, mutta nähdäkseni ei tarvitse ollakkaan voidakseen huomata miten kammottavia ilmiöitä on ollut nähtävissä viime vuosina, kuten esimerkiksi rasismin yleistyminen, julkisten palvelujen heikentäminen, politiikan muuttuminen silkaksi valehteluksi jne.

Olen ihmetellyt, miten meille jatkuvasti kerrotaan, että mm. ei ole varaa hyvinvointilvatioon eli hoitaa vanhuksia, ei lapsia, ei ole rahaa antaa kaikille ihmisille mahdollisuuksia kehittää itseään ja sitten kuitenkin rahaa riittää tappiollisiin kaivoksiin ja rikkaitten ihmisten verotuksen keventämiseen ja verojen välttelyyn. En halua elää maailmassa jossa ihmiset nähdään vain taloudellisina välineinä taikka sitten valitettavana tosiasiana. Näyttää ilmeiseltä, että meidän päätöksentekojärjestelmät eivät pysty vastaamaan näihin ongelmiin ainakaan ilman, että muodostamme kansanliikkeitä ja aktivoidumme vaatimaan parempaa yhteiskuntaa ja etsimme yhdistäviä tekijöitä jatkuvan sirpaloitumisen sijaan.

Moi @mikkopuhakka :) kiva kun tulit messiin, ja ei todellakaan tarvitse olla lukenut (vaikkei se tietysti myöskään haittaa jos on) antaaksen oman panoksensa Suomen ja Euroopan demokratisoimiseksi. Helsingin paikallisosasto miittaa huomenna semikasuaalisti Kirjasto 10:ssä klo 19.00. Jos pääset, niin mee ihmeessä! :)

Moi,

olen 36-vuotias kääntäjä ja kirjailija ja asun tällä hetkellä Tampereella. Taidan olla sitä punavihreää keskiluokkaa, jonka herättelemistä jossain viestissä muistaakseni toivottiin.

Nuorempana tuli oltua radikaalimmassa poliittisessa toiminnassa mukana, mutta viitisentoista vuotta sitten gonahdin pahemman kerran, ja sen jälkeen kaikki ns. hyvisten poliittiset ryhmät ovat tuntuneet tunkkaisilta, vieraannuttavilta tai pahimmillaan molemmilta. Omat ajatuksetkin ovat tässä välissä ehtineet muuttua vähemmän radikaaleiksi, mutta kerta toisensa jälkeen löydän itseni etsimästä jotain sellaista yhteiskunnallista liikettä tai poliittista ryhmää, johon voisin solahtaa. Olen tällä hetkellä nykyisistä puolueista vähiten huonolta tuntuvan jäsen, mutta käytännössä melko lailla passiivinen. En vain ole kokenut kuuluvani yhteen niidenkään ihmisten kanssa. Kaikesta käytännön poliittisen osallistumisen aiheuttamasta mielipahasta huolimatta en kuitenkaan voi antaa periksi, sillä jos jostain vaikka kuitenkin löytyisi sellainen maailmanparantajaporukka, jossa tykkäisin toimia itsekin. Se voisi olla DiEM25.

Minulle tärkeitä asioita politiikassa ovat etenkin ihmisoikeudet, yksilönvapaudet, urbanismi, joukkoliikenne ja vihreä energia. Internationalismi on sillä lailla tärkeää, että vanhanaikainen kansallisvaltioajattelu on suorastaan kauhistus. Monilla minulle tärkeitä asioita ajavilla puolueilla ja liikkeillä on kuitenkin ohjelmissaan kansantalouden kokoinen sokea piste. Juuri tämä tekee mielestäni DiEM25:stä raikkaan ja erilaisen: Reaktiiviseen saavutettujen etujen puolustamiseen tai sosiaaliliberaaleihin teemoihin rajoittumisen sijaan tarjotaan vahva tulevaisuusvisio, joka perustuu konkreettiseen materialismiin. Pelkän unelmoimisen sijaan esitetään käytännön toimenpiteitä, joilla päästään kohti unelmaa.

Mutta kuten alussa sanoin, olen pitkään ollut hyvin gonahtanut ja pyörinyt omissa ajatuksissani ja kirjojen parissa. Käytännön toiminta ihmisten parissa on minulle melko vierasta — herttinen sentään, minähän teen töitä kotona ja harrastankin vain yksinäistä turaamista. Jos siis jotakin kaipaan, jos jokin saa minut pysymään mukana toiminnassa ja antamaan aina uudelleen oman panokseni paremman maailman eteen, se on ihmisten kohtaaminen. Eli mikäli saisimme Tampereella aikaan tapaamisia kasvokkain, saattaisin olla hyvin iloinen. Pelkästään netissä meinaan tulee pyörittyä ihan liikaa jo muutenkin.

Toki minä netissäkin toimin yhteiseksi hyväksi. Ammattikääntäjänä minulle luontevin paikka on käännöstyöryhmä (minut saa lisätä, jos siihen tarvitaan jonkun ryhmänvetäjän lisäämistoimenpide). Älkää nyt kuitenkaan liikoja odottako; saan työkseni kääntää ihan kyllästymiseen asti kaikenlaista, joten vapaa-ajalla teen mielelläni muutakin. Mutta kyllä sitä aina tunti tai pari voi liietä. Näin alkuunsa en lupaudu muuhun kuin kääntämiseen, sillä tiedän, että jaksamisellani on rajat.

(Nokkelimmat ovat muuten ehkä huomanneetkin, että minulla on Facebookissakin käyttäjätili. Pyydän kuitenkin, älkää ottako minuun yhteyttä sitä kautta älkääkä luottako siihen, että seuraisin siellä yhtään mitään. Olen jättänyt FB:n kokonaan, mutta tilin poistaminen on vain vielä vähän vaiheessa. Täältä Loomiosta tavoittaa, ja jos nyt joku sattuu käyttämään Discordia, niin sieltähän minut parhaiten löytää, tunnuksella Stoori#0446.)

Hei!

Olen Esa Kettunen, 57-vuotias työtön nörtti Forssasta. Liityin Vasemmistoliittoon viime eduskuntavaalien jälkeen, koska tuli ilmeiseksi, että jollakin tavalla oikeisto- ja populistivyörytystä on vastustettava. Pari vuotta olen hankkinut tiedonpalasia sieltä täältä. Huomaan olevani maailmanjäsennykseltäni sosialisti ja marxilainen, kuitenkin sellaisella painotuksella, että ihmisten aktivoiminen demokratiaan on välttämätön edellytys paremman yhteiskunnan aikaansaamiseksi.

Jäsennän DiEM25:n pyrkimykseksi muuttaa EU aidoksi demokratiaksi, jolloin esimerkiksi komissio muuttuisi EU-parlamentille vastuulliseksi. Isompi tavoite tässä kieltämättä voisi olla sosialistinen, demokraattinen Eurooppa, millä tarkoitan kapitalististen rakenteiden purkamista ja todellista kansanvaltaa ruohonjuuritasosta globaaliin vaikuttamiseen asti. Globaalissa vaikuttamisessa tärkeitä kysymyksiä ovat islamin ja lännen konflikti, pakolaiskriisi ja esimerkiksi halpamaihin siirretyn tuotannon vaikutukset (riisto lähtömaissa, työpaikkojen menetys lännessä).

[Kuitenkaan lännen menetetyt työpaikat eivät ole saatavissa takaisin. Ei kestä kauaakaan, kun suuri osa työpaikoista -- myös hoivatyöstä -- on robotisoitu. En ymmärrä, miten kapitalismissa sellainen yhteiskunta pystyy olemaan jakautumatta osattomiin ja etuoikeutettuihin.]

Olen kiinnostunut kryptovaluutoista ja esimerkiksi niiden käytöstä suojaverkkona sellaisessa tilanteessa, johon esim. Kreikka joutui. Olen kehitellyt ajatusrakennelmaa, jossa kryptovaluutan arvo perustuisi ihmisen tekemään työhön, mikä on jo varsin lähellä Cockshottin ja Cottrellin työrahaa. Periaatteessa sen voisi saada liikkeelle jo Euron kanssa rinnakkaisesti.

Aion aluksi seurata, mitä puhutaan, ja sanoa itse jotain sitten, kun uskallan. Oli tuolla jossain jo joku NSA-kommentti, josta olin eri mieltä.

-- Esa

P.S. Pahoittelen, tästä tuli pitkä.

Sekaan vaan @esakettunen ! Joko täällä tai livenä. :) Vajaan parin viikon päästä to 30.3. kokoonnutaan kahvila Koloon katsomaan Srecko Horvatin juontaman dokumentin "Europe's Forbidden Colony":n kakkososa ja keskustellaan populismista yms. Jos mie tuun täältä susirajan takaa Joensuusta, niin siekin varmaan pääset Forssasta Helsinkiin? ;)

Kiitos! Mukava tuntea itsensä tervetulleeksi! Katson ensin, opettelen ja yritän tajuta, mistä on kysymys.

Hei, esittäydyn viimein tässä välissä. Olen jo ollut aktiivi deimiläinen, käynyt maanantaisin Kirjasto 10:ssä ja Richardinkadun kahdessa tilaisuudessa. Stadilainen, siis. ;)
Olen koulutuksiltani teatteritaiteen maisteri, opiskellut ja työskennellyt nuoruudessa paljon muilla mailla, Suomeen palattuani lähes työtön 15v. Olen rakentanut itselleni vapaan taitelijan identiteetin. Onnekseni minulle on löytynyt mesenaatteja lähipiiristä tukemaan sitä. Olen myös työskennellyt välillä ns. ruohonjuuritasolla, vanhusten palvelukeskuksessa ja osa-aikaisena talonmiehenä nyt 10v, jne. Sekä kehopsykoterapeuttina, johon kouluttauduin vuosituhannen vaihteessa. Byrokratia ja sen sellainen tuottaa minulle epämieluisia haasteita, joten en ole kirjautunut Kelan palveluntarjoajaksi ja asiakaskuntani pysyy vähäisenä. Viimeiset kolme vuotta olen purkanut kirjaksi sitä, mistä on ollut puute: näyttelijäntyö. Toivon sillä saattavani Suomen teatterikentälle sen, mitä itse (usein apurahoin tuettuna) maailmalla opin. Myös kotimaastani. Kirja ilmestyy syksyllä, huh.
Olin 17v yksinhuoltaja. Ainokaiseni, puoliksi Yhdysvaltojen kansalainen on nyt isänmaassaan vetämässä Hgin yliopiston koodausopinnoistaan henkeä. Paluulippu on hankittu! :)
Seurasin Varufakis'ia samoin kuin edellä jo kirjoitettu: rohkeutta, selkeyttä, jne. ja liityin pian jäseneksi DIEM25:en netissä. Yksinäisessä arjessa, työyhteisöistä syrjätettynä ja kansainvälisesti korkeakoulutettuna köyhänä olen ehtinyt tehdä havaintoja yhteiskunnan suurista kuplista jo pitkään. Rakastan salaliittoteorioita, mutta etsin totuutta. Vuosi melkein meni, ennen kuin jalkauduin hakemaan diem-kontakteja Helsingissä viime syksynä.
En ole somesopassa, vaan keskityn kokonaisvaltaisiin kohtaamisiin.
Kohtaaminen tämän jengin kanssa on ollut antoisaa, täyttänyt odotuksia älyllisestä ja kuuntelevasta keskustelusta, tuonut oppimisen iloa ja uskoa tulevaisuuteen!
Näillä mennään askel kerrallaan. Saa kysyä lisää. :) Katja