Kartoitetaan suomalaiset asiantuntijat DiEM-sisältöjä varten

Jan Hurri
Taloussanomien taloustoimittaja (jolla myös Suomen Kuvalehden vuoden journalisti-palkinto) on itsenäinen kriittinen ääni taloustoimittajien joukossa, ja hänellä on aika kattava ymmärrys sekä talouskentän yksityiskohdista että talouden ja politiikan laajemmasta kokonaiskuvasta.

Jani on tuonut esiin mm:
* vyönkiristyspolitiikan ongelmia
* EKP:n, EU-komission ja IMF:n toimien huonoja seurauksia
* Etelä/Pohjois-Eurooppa jaottelun (syntipukkiteema)
* Valtiovarainministeriön vallankäyttöä
* ns "virallisen" taloustotuuden näköalattomuuden

Varoituksista huolimatta rahaliiton rakentajat ummistivat silmänsä euron riskeiltä. He luottivat EU:n isäksi kutsutun Jean Monnet'n neuvoon, jonka mukaan Euroopan eripuraisten kansojen yhdistäminen on mahdollista vain kriisien ja kulloinkin "välttämättömien" kriisitoimien avulla.

Linkkejä:
Nyt sen sanoo ministeriö: EKP ja euro ovat kriisin syypäitä

YouTube:__ Rahatalous haltuun -kansanjuhlassa keskustelemassa Jan Hurri ja Lauri Holappa__

Pertti Haaparanta
Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja professori Pertti Haaparanta otti mm eduskuntavaalien alla Helsingin Sanomien artikkelissa Talousprofessorin mukaan puolueet, ekonomistit ja järjestöt ovat väärässä: "Suomen talouspuhe täysin epä-älyllistä" vahvasti kantaa suomalaisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen tarjoamiin yksipuolisiin talouspoliittisiin näkemyksiin.

Videomateriaalina löytyy myös Haaparannan haastattelut MOT:n toimesta muutaman vuoden takaa. Pertti ei ole ainakaan esiintyjänä tämän perusteella mitenkään poliittisesti "yli"korrekti, vaan aika suorasukainen puhuja.

Haaparannan haastattelu löytyy kohdasta 16:00, ja loppukommentit 25:25:
MOT Vale, emävale, Kataisen tilasto

Markus Jäntti

Julkistalouden professori Markus Jäntti (s. 1966) on köyhyyden, eriarvoisuuden ja taloudellisen liikkuvuuden tutkija. Häntä kiinnostaa perhetaustan vaikutus taloudelliseen liikkuvuuteen.

Ennen lokakuussa 2015 alkanutta julkistalouden professuuriaan Jäntti on työskennellyt Tampereen, Åbo Akademin ja Tukholman yliopistoissa kansantaloustieteen professorina sekä Tilastokeskuksessa tieteellisenä johtajana.

Lähde: Helsingin Yliopisto

Jäntti on ottanut useaan otteeseen vahvasti ja hyvin argumentoiden kantaa siihen, kuinka oikeistolainen taloustiede ja talouspolitiikka on saavuttanut epäoikeutetusti aseman ns "objektiivisena" taloustieteenä. Hän vaikuttaa kriittiseltä ajattelijalta (omaa siis konsensuksesta riippumattomia vahvoja ja hyvin perusteltuja näkemyksiä) ja on sanavalmis tyyppi.

Jäntin mukaan on väärin, että taloustieteilijät jaetaan Suomessa kahteen ryhmään: taloustieteilijöihin ja vasemmistotaloustieteilijöihin.

”Porvarillista ja konservatiivista maailmankatsomusta pidetään ei-poliittisena, muut ovat poliittisia”, hän ihmettelee. ”Oikeistolainen ajattelu on vallalla ja sitä pidetään itsestään selvänä. Olisi kiinnostavaa kuulla vastauksia, jos tt:n taloustieteilijöiltä tai valtiovarainministeriön virkamiehiltä kysyttäisiin, ovatko he oikeistolaisia.”

”Esimerkiksi keskustelu julkisesta taloudesta antaisi myöten muitakin ajatuksia kuin että julkista taloutta on supistettava. Voi kuulostaa ristiriitaiselta, mutta monet vasemmistolaisiksi leimatuista näkemyksistä ovat täysin epäpoliittisia”.

Veroalea ovat nykyisessä suhdannetilanteessa kritisoineet Jäntin ohella myös muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto imf sekä oecd. Taloustiedettä ei voi Jäntin mukaan harjoittaa, ellei ota jotain yhteiskunnallista tai poliittista kantaa.

Lähde: Ylioppilaslehti:__ Professori viisas__

Täältä löytyy myös mainio HS:n järjestämä Vartiaisen ja Jäntin debaatti viime keväältä:
Juhana Vartiainen ja haastaja Markus Jäntti kiistelivät leikkauksista ja veronkorotuksista HSTV:n väittelyssä

Juho Saari
Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari on ollut monessa mukana ja toiminut mm valtion tutkimus- ja asiantuntijaryhmissä. Hänellä on kattava ymmärrys suomalaisesta köyhyydestä ja sosioekonomisen luokkajaon kasvavasta kuilusta.

Kauppalehden haastattelussa hän toteaa mm näin:

Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kaikista pohjoismaalaisista suomalaiset ovat eniten sitä mieltä, että yhteiskunta on epäreilu.

”Luottamus siihen, että kaikki ovat samassa veneessä, on voimakkaasti laskenut. Itse asiassa tekemissämme tutkimuksissa suurin osa suomalaista ei usko tuohon väitteeseen.”

Hyvinvointivaltion legitimiteetin vuoksi on tärkeää, että myös keskiluokka käyttää julkisesti rahoitettuja palveluita aina päivähoidosta terveyskeskuksiin. Tämän vuoksi julkisten palvelujen taso tulisi pysyä kohtalaisena. Sillä jos lähes kaiken rahoittava keskiluokka jättää järjestelmän, se romahtaa.

• Ymmärrys köyhyyden rakenteista ja leikkauspolitiikan suorista ja poikkeuksellisen vahvoista vaikutuksista nimenomaan vähätuloisiin ihmisiin
• Syvä ymmärrys julkisten palveluiden toiminnasta ja yhteiskunnallisesta oikeutuksesta
• Yksityistämiskehityksen ja entistä rajumman tulojen epätasa-arvoistumisen ongelmista

Mielenkiintoinen oli myös viime keväinen HS:n järjestämä "Suuri köyhyyspoliittinen keskustelu", jossa Saari debatoi Nordean pääekonomistia Aki Kangasharjua vastaan. Siinä missä Kangasharjun näkemykset olivat hyvin yksinkertaisia, ja sekä ideologisesti että teoreettisesti värittyneitä, Saaren mittava käytännön kokemus ja empiirinen tieto yhdistettynä teoreettiseen ymmärrykseen oli mielestäni aika ylivoimainen yhdistelmä.

"Näin voimakasta eriarvoisuuden kasvua kuin Suomessa ei ole nähty missään, paitsi ehkä Britanniassa [pääministeri Margaret ] Thatcherin kaudella", arvioi Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari torstaina HSTV:ssä, kun hän väitteli Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun kanssa tuloeroista ja köyhyyden syistä.

Lähde: HS:Ekonomisti Kangasharju: Köyhille ei anneta rahaa, koska he eivät osaa käyttää sitä

Teppo Eskelinen on yhteiskuntapolitiikan dosentti, filosofi ja yliopiston lehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän harrastaa globalisaatiokriittistä talousjournalismia ja on perehtynyt kehitysmaatutkimukseen. Eskelinen on "Poliittinen talous"-lehden päätoimittaja. Hän on kirjallisesti tuottelias, julkaissut mm. seuraavat kirjat: Sorron rajat. Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona (2015), Hyvä talous (2011), Kehityksen loppu (2011).

Viimeisimmässä blogikirjoituksessaan Eskelinen ottaa kantaa vasemmiston vastustamaan talouskuripolitiikkaan. Hän esittää miten talouskuri pakotetaan teknisesti kehysbudjetoinnin kautta eli päätetään eka miten paljon kunnan palveluihin voidaan kokonaisuudessaan käyttää rahaa erittelemättä mihin niitä rahoja tarvitaan. Eskelinen tähdentää, että kehysbudjetointi täytyy purkaa, jotta demokratia voi toteutua kuntatasolla. Lisää kirjoituksesta täällä.

Katarina Sehm-Patomäki on kirjoittanut globaalista demokratiasta ja globaalista velkaliikkeestä. On esiintynyt myös Slaget Efter Tolv -ohjelmassa. http://areena.yle.fi/1-2377819

Globaalista velkaongelmasta Sehm-Patomäki on kirjoittanut yhdessä Teppo Eskelisen kanssa seuraavaa (Globaalin velkaliikkeen seuraavat askeleet, 2007):

"Velkaongelma johtuu ennen kaikkea kansainvälisen talousjärjestelmän rakenteellisista ongelmista. Nykyinen järjestelmä on toisen maailmansodan voittajavaltioiden pystyttämä, ja sen kyky vastata nykyajan haasteisiin on heikko. Nykyjärjestelmä ei perustu maailmantalouden tasapainoon pyrkimiseen. Sen sijaan se luo
rakenteellisen noidankehän, jossa alijäämäiset maat joutuvat velkaloukkuun ja
siten rajoittavan talouspolitiikan kohteiksi."

http://www.attac.fi/sites/default/files/raportit/GlobaalinVelkaliikkeenSeuraavatAskeleet.pdf

Globaalista demokratiasta Katarina Sehm-Patomäki on kirjoittanut seuraavasti:

"Global governance operates in multiple and diffused ways and sites and it is within this system, consisting of a dense web of contracts, agreements, and understandings, that political parties define their operating space. This affects political organization
in many ways, at least two of which must be singled out. First, networks and organizations lobby and gain influence over the decision-making in issue-specific matters. At times, these decisions take place in forums that lie outside democratic control. Second, globalization has provided people with new skills, and people are increasingly able not only technologically, but also legally, linguistically, culturally, and psychologically to have direct interaction regardless of their physical location (Scholte 2007: 14)"

http://www.spaziofilosofico.it/wp-content/uploads/2013/11/Sehm-Patom%C3%A4ki.pdf

Sopisiko Heikki Hiilamo tähän? Hän on sosiaalipolitiikan alan asiantuntija. Hän on ainakin sivunnut sosiaalisen Euroopan teemaa. (https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/person/hehiilam).

Juhana Aunesluoma - ollut eurooppa-tutkimusverkoston johtaja, nyt vaikuttaa vissiin jenkeissä.

http://blogs.helsinki.fi/jauneslu/tietoja/

Mietin, että lienee ok jos kyselen sopivista tyypeistä esim tutkijafoorumin spostilistalla? Ja herra Patomäeltä voisi kysyä vinkkiä sopivista ja uskottavista asiantuntijoista?

On tooodella tärkeää saada videoon mukaan taviksia ja aktivisteja, mutta muutama meritoitunut ajattelija tekee uskottavuudelle ihmeitä!

Kysy ihmeessä, hyviä vinkkejä kaivataan! Mulla on tässä pyörinyt mielessä muutenkin, että just suomalaisia valtio-opin/demokratian tutkijoita/asiantuntijoita olis mukava saada mukaan kans. Musta tuntuu (voi olla, että oon ulkona kartaltakin), että esim verrattuna taloustieteilijöihin, politiikantutkijat pääsevät harvemmin aidosti puhumaan demokratiasta ja sen tilasta julkisuudessa.

On tooodella tärkeää saada videoon mukaan taviksia ja aktivisteja, mutta muutama meritoitunut ajattelija tekee uskottavuudelle ihmeitä!

Joo samaa mieltä, katuhaastattelut, aktiivit ja asiantuntijat on jo aika inklusiivinen kombo. Voi toisaalta samaistua ja toisaalta myös saada turvaa asiantuntijuudesta/auktoriteetista :)