Suomi100-juhlavuoden demokratiaviikot 20.-31.3.

Pidimme eilen Demokratiaviikkojen tapahtuman toisen suunnittelupalaverin. Ohessa muistio. Tervetuloa huomenna 23.2. lyhyyen purkusessioon (n. 30 min) Mumbleen, aiheena: Miten Kiehumispiste-dokumentti sopisi Diemin Demokratiatapahtumaan?

Kiehumispisteestä on kirjoitettu vain vähän arvosteluja (tai sitten oon tosi huono löytämään niitä). Tässä kuitenkin pari pointtia, mitä elokuvan katsoneet ovat sanoneet.

Saku Timonen nosti blogissaan Kiehumispisteen keskeiseksi teemaksi kysymyksen: Kuka siitä hyötyy, kun populistien yllyttämät, hallintoon pettyneet kansalaiset käyvät raivokkaasti toistensa ja maahanmuuttajien kimppuun?

Antti Alasen elokuvapäiväkirjassa summataan Kiehumispisteen keskeinen viesti seuraavasti:

"We are living in an age of controversy. A flood of refugees is coming to Europe where great numbers of the working people and the middle classes are deeply hurt by globalization as jobs disappear to countries with low-pay circumstances, and profits vanish to tax paradises. Populist movements incite the poor to fight one another.

Meanwhile, progressive, green, and leftist movements remain in self-satisfied bubbles, having lost touch with the people."

Tosiaan n. viikko sitten kirjoitimme sähköpostia Oikeusministeriölle Demokratiaviikoille ehdotettavien tapahtumien kriiteereistä, ehdotuksien deadlinesta ja käytössä olevasta rekvisiitasta. Alla Oikeusministeriön vastaus.

Vastaus OM: TIEDUSTELU: Demokratiaviikoille ehdotettavan ohjelman kriteerit

Hei!

Kiitos tiedustelustasi. Lomakauden vuoksi en ole nyt aivan varma, onko viestiisi jo vastattu meiltä.

Julkaisemme demokratia.fi-sivuston tapahtumakalenterissa ilmoituksia tapahtumista, joihin liittyy yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus.
Tämän tarkempaa kriteeristöä emme ole asettaneet, vaan ilmoitusten julkaiseminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti julkaistaan kaikki asialliset ilmoitukset tapahtumista, jotka ovat laillisia eivätkä loukkaa mitään ihmisryhmää jne. Kaupallisten
tapahtumien ilmoituksia ei julkaista.

Voit halutessasi täyttää tapahtuman tiedot sähköiseen lomakkeeseen: http://www.demokratia.fi/ota-yhteytta/ehdota-tapahtumaa/ Kohtaan Lisätiedot kannattaa kirjoittaa tapahtuman ”mainoskuvaus” ja mukaan kannattaa liittää www-/Facebook- tms. verkkosivuosoite,
josta saa lisätietoa tapahtumasta.

Ehdotuksille ei ole takarajaa, lisäämme tapahtumia kalenteriin sitä mukaa kun ehdotuksia tulee.

Rekvisiitta tarkoittaa oikeusministeriön demokratiapalveluihin liittyviä markkinointimateriaaleja (kyniä, kangaskasseja ja esitteitä), joita tapahtumajärjestäjät
voivat halutessaan tilata rajoitetun määrän jaettavaksi tilaisuuksissaan. Dataprojektoreita tms. tekniikkaa meillä ei valitettavasti ole annettavaksi käyttöön.

Ystävällisin terveisin,

Liisa Männistö

Eilen juteltiin Tuulian fiiliksistä dokumentin jäljiltä Mumblessa. Tässä yhteinen googledocs-dokumentti keskustelusta. (Tuulia lisäile omia pointteja jos ehdit, laitoin vain ne jotka tuli nopeasti mieleen.)

Tätä dokumenttia voi myös joukkoistaa

• Omia näkemyksiä ja oivalluksia saa lisätä!

Keskityin itse miettimään erilaisia tapoja ja kehyksiä, joiden avulla voimme selittää rasismia ja oikeistopopulismin takana olevia rakenteellisia syitä diemin politiikkapilareiden kautta:

Hienot muistiinpanot! Huomaa, että oot panostanut, vaikka sanoitkin tekeväs "ihan lyhyet"! Lisäsin pari pointsia. Edit: Löysin tämmöisen tutkimuksen ja lisäsin siitä pari pointtia loppuun. @villburn http://www.bertelsmann-stiftung.de/fileadmin/files/BSt/Publikationen/GrauePublikationen/EZ_SIM_Reform_Barometer_2016.pdf

Eilisessä Kiehumispisteen purkupuhelussa nousi keskusteluun se, että ko. dokumentti ei kovin suorasti liity demokratiaan. Anton ehdotti, että harkitsisimme jotain toista dokumenttia, esimerkiksi Requiem for the American Dream olisi hyvä kun se käsittelee edustuksellisen demokratian syntyprosessia, jossa tietyt eksklusiiviset piirteet sementoitiin liberaaliin demokratiaan. Ville huomautti, että ko. dokumentti on amerikkakeskeinen ja sen näytösoikeudet voi olla vaikea saada. Antonin kanssa rupesimme selvittämään näytösoikeusasiaa laittamalla Noam Chomskylle sähköpostia. Tämä on aiheellinen toimenpide sen suhteen, että selviää onko valintatilanne aito.

Mitä mieltä olette, kumpi dokumentti olisi sopivampi demokratiatapahtumaamme? Perustele miksi.

Listaan omat risut ja ruusut. Valitettavasti Kiehumispistettä en ole vielä ehtinyt itse katsomaan, mutta Requiem for an American Dreamin olen nähnyt:

Kiehumispiste

Ruusut:

• Ajankohtainen - rasismi, maahanmuutto ja oikeistopopulismi ovat erityisesti viime vuonna paljon keskustelua ja yhteiskunnallista polarisaatiota herättäneitä ilmiöitä
• Helposti lähestyttävä katsojalle - dokumentaarinen ja kokemuksellinen analyyttisen sijaan
• Suomalainen - helppo samaistua

Risut:

• Ei käsittele demokratiaa sanallakaan - heikkous demokratiaviikon aiheen kannalta

Requiem for American Dream

Ruusut:

• Aihe - Demokratia, sopii aihepiiriin todella hyvin
• Potentiaalisesti silmiäavaava - kyseenalaistaa nykyisen länsimaisen liberaalin edustuksellisen demokratian perustoja ja erityisesti pääomaintressien historiallista pyrkimystä hallita ja estää demokratiaa toteutumasta
• Pituus - 75 minuuttia, sopivan lyhyt esim kolmen tunnin tilaisuudelle
• Ajankohtainen - pyrkii selittämään yleisemmin demokratian pääoman ja luokkaintressien kautta
• Kerrontatyyliltään enemmän asiantuntijatyylisen analyyttinen kuin dokumentaarinen - Chomsky onnistuu kuitenkin välttämään kapulakieltä ja jargonia
• Brexit ja Trump - voisi selittää populismia ja viime vuoden vaalituloksia ainakin osittain demokratian kriisinä. Lainattuna: >Concentration of wealth yields concentration of power… Particularly so as the cost of elections skyrockets which forces the political parties into the pockets of major corporations. And this political power quickly translates into legislation that increases the concentration of wealth.

Chomskyn mukaan poliittinen järjestelmä on rakenteellisesti ajautunut siihen pisteeseen, ettei se enää kykene vastaamaan majoriteetin tarpeisiin. Sen sijaan tuloerot ja epätasa-arvoisuus ovat jatkuvasti kasvaneet viime vuosina. Tämä on osoitus siitä, että taloudelliset intressit dominoivat poliittista järjestelmää enenevissä määrin. Keskiluokka kutistuu ja kansan paheksunta/turhautuneisuus eliittejä ja järjestelmää kohtaan on osaltaan tuottanut viime vuoden tulokset, Brexitin ja Trumpin:
--> Sopii mm Gilensin ja Pickettyn tutkimustuloksiin.

Risut:

• Keskittyy Yhdysvaltojen järjestelmään: jenkkien poliittisella järjestelmällä on selvästi omat erityispiirteensä.
  • Toisaalta toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat saavutti suurvalta-aseman maailmanpoliittisesti ja sen asema myös johtavana kulttuurillisena vientimaana teki siitä poikkeuksellisen vaikutusvaltaisen. Lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen kuva innokkaina demokratianedistäjinä maailmalla ("Freedom & Democracy") on myös Eurooppalaisille nuorille tuttu elokuvista ja angloamerikkalaisesta valtavirtakulttuurista. Sitä kautta siis Yhdysvaltojen poliittiinen kenttä ja kulttuuri saattaa olla suomalaisillekin esim monia Euroopan maita läheisempi.

Täällä mielenkiintoinen blogautus, jossa käydään kaikki oleellisimmat dokumenttielokuvan teesit läpi kohta kohdalta: Requiem for the American Dream

Toi sun kommentti on niin järjestelmällisesti kirjoitettu, ois kiva lisätä omia pointteja siihen. :p

Kiehumispiste

• kesto 90 min (eli vartin pidempi kuin RAD)
• kielet & tekstitys: suomi ja englanti (oletettavan yleisön helpompi ymmärtää dokumentti, joka on puhuttu suomeksi)
• ka. suomalainen katsoja enemmän kiinnostunut oman yhteisön konkreettisista haasteista kuin demokratian rakenneanalyysista?

Hei! Nyt napsahti sellanen (suuruudenhullu?) ajatus, että mitäs jos meillä olis nää molemmat pätkät, yleisö joutuis jakaantumaan, ja esitysten jälkeen meillä olis kaksi porukkaa, jotka keskustelisi, vuoropuhelisi keskenään referoimalla näkemiään elokuvia toisilleen... Kummankin ryhmän tehtävä olisi kertoa toiselle ryhmälle, mitä elokuvassa näki demokratian kannalta...tms :) ! Siinä olisi keskustelu, jota DIEMin joku paneeliporukka vois ohjailla, mutta kaikki ajatukset tulisivat osallistutetun yleisön joukosta, eikä ylhäältä alas luennoimmalla. Itse näin Requiemin Ylellä joku vuosi sitten, hieno hieno! Kiehumispistettä en vielä ole ehtinyt miettiä.. :)

..kun mun mielestä yhä vaan vuoropuhelu on se juttu, jota meidän pitäis harjaannuttaa keskuudessamme, kattokaa vaikka ruotsalaisia! Katso ja kadehdi ;) ( enpä nauranu ääneen, siis nauroin, kun kurkkasin "what happened in Sweden last night - postauksia...)